maanantai 24. maaliskuuta 2014

katkos...

Ihan pikaisesti tulin postaamaan työkoneelta tiedon että olen nyt pakon sanelemasta syystä jonkin aikaa pois kuvioista; kotiläppäri sanoi sopimuksen irti eilen aamupäivällä elikkäs otti ja käträhti. Näin ollen kone lähtee huomenna takuuhuoltoon ja tulee sieltä takaisin joskus hamassa tulevaisuudessa...
Siihen asti: Aurinkoisia päiviä, nautitaan lämmöstä js vaatteiden kevenemisestä ja pihahommista ja kaikesta siitä ihanasta mikä kuuluu kevääsen! ♥

perjantai 21. maaliskuuta 2014

kevätpäiväntasaus...

"...one of the ways in which cats show happiness is by sleeping:"
-Cleweland Amory-

Eilen oli kalenterin mukaan kevätpäiväntasaus, mutta wikipedia kertoo että tänään on perinteinen kevätpäiväntasauksenpäivä jota käytettiin pääsiäisen laskemiseen. Ihanaa kun pallonpuoliskomme on taas kohti aurinkoa ja kesää! Sääenneusteiden mukaan tästä alkaa taas korkeapaineen alainen lämmin jakso, toivon totisesti että ovat tällä kertaa oikeassa.
Olen jonkin aikaa kärsinyt selkäkivusta joka tuntui päivä päivältä pahenevan ja varsinkin yöt olivat hankalia. Eilen päätin kokeilla patjankääntötemppua, eli kiepautimme runkopatjasängyn patjan ympäri ja sehän toimi! Viime yön nukuin jo hyvin ja selkäkipu häipyi kuin tuhka tuuleen. Seuraavan kerran kun alkaa ilmetä selkäkipua, lienee uuden sängyn tai patjan hankkimisen aika.
Päätin sitten tuon patjatempun myötä vaihtaa saman tien myös lakanat ja kisselithän olivat heti paikalla! Nemo teroitteli kynsiään patjaan kun käänsimme sitä ympäri ja kun aloin laittaa puhtaita lakanoita Into oli kynsineen kiinni jokaisessa pussilakanassa ja tyynyliinassa, toinen lakana saikin melkoiset viillot muistoksi Ipulta...ja peiton alle piti tietysti jäädä väijymään.

Nyt aion keskittyä nautiskelemaan viikonlopusta ja toivon kaikille aurinkoisia päiviä!



 Kohti kesää!






keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

keskellä viikkoa...

"Cats sleep fat and walk thin."
-Rosalie Moore-

Yöpakkaset ovat olleet yllättävän kovia, autonlasit jäässä aamuisin ja eilen lähitienoilla ukkostikin lumimyräkän myötä. Tänään aamupäivällä oli niin kirkas auringonpaiste että migreeniä uhkaa pukata aurinkolasien käytöstä huolimatta, ei kiva.
Kun tulin tänään töistä kotiin, menin sängylle pötköttelemään ja lukemaan päivän posteja. Into tuli tietenkin mukaan,  mamman päälle kehräämään. Kun nousin ylös jäi kollipoika vielä makoilemaan, mutta ilmeestä kyllä näki mitä mieltä Hän oli siitä että nukkuma-alusta haluaa nousta ylös....




Viikot tuntuvat menevän hurjan nopeasti, vastahan oli maanantai ja nyt työviikko on jo loppupuolella. Varmasti tämä johtuu pääosin siitä että töissä riittää vilskettä ja vilinää, joskus kaipaakin niitä hiljaisia päiviä, mutta ne menevät auttamattoman hitaasti, tuntuu kuin työpäivässäkin olisi tunteja tuplasti enemmän. Mieluummin siis kuitenkin niitä vauhdikkaita päiviä. Päivän pelastajana voi toimia monenlaiset asiat, yleensä ihanimmat palautteet saa lapsilta itseltään, kuten eräänä päivänä kun 5-vuotias poika oli lähdössä kotiin isänsä kanssa ja sanoi "Tykkään Päivistä niin että halkeen." Hyvällä mielellä lähdin silloin kotiin.  Tänään näin erään ex-hoitolapsen äidin joka tuli juoksujalkaa halaamaan. Oli kiva nähdä ja vaihtaa pikaiset kuulumiset. Työnteko on kyllä maistunut pitkän sairausloman jälkeen tosi hyvältä.
Mukavaa loppuviikkoa!

maanantai 17. maaliskuuta 2014

kimallusta....

"Hatsepsutin hovikissa kaukaisessa Karnakissa
nousi pitkin palmupuuta katselemaan Niilin kuuta.
-Minkälainen mahtaa olla taivaan suuri kissa,
jolla silmäkin kuin saavin kansi tuolla tirkistää?
Entä sitten hiiret siellä, voivat vaikka kissan niellä!
Hatsepsutin hovikissa enää näissä aatoksissa viihtyä ei saata.
Köyristi ja meni maata."
-Marjatta Kurenniemi-

Aamulla töihin lähtiessäni maailma oli kirkas ja kimaltelevan kaunis, talven ja pakkasen ihania puolia.
Kimalteleva on myös makuuhuoneen uusi valaisin:







Makuuhuoneessamme on ollut kohta 15 vuotta sama, aina pölyinen plafondi, joten nyt halusin jotain vähän romanttista ja alempana roikkuvaa. Mies sitten toi tullessan tällaisen (hän on siis alan liikkeessä töissä), lähetti kyllä etukäteen kuvan että sain vähän vilkaista ja ilmaista mielipiteeni, mutta olen tyytyväinen.

Kissoille uusi talvi tuli pienenä järkytyksenä, nyt ei voikaan ulkoilla niin pitkään ja tuota inhottavaa valkoistakin on taas jokapaikassa...


lauantai 15. maaliskuuta 2014

takatalvi...

"Kukahan sinä olet? Silmäsi loistavat lumen ja viileän hopean keskeltä.
Sinä osaat katsoa meidät pois,
sinä näytät tietävän ettei ole aihetta heittäytyä liian tuttvallisiin väleihin ihmisten kanssa."
-Sirkka Selja- 

Olin pitkästä aikaa tapaamassa vanhempiani Järvenpäässä. Totuttuun tapaan, kahvittelun jälkeen lähdimme äitini kanssa shoppailukierrokselle ja, kuten niin usein ennenkin, ensiksi menimme Tuusulan kukkataloon. Jos tuota lumimoskaa ei olisi satanut, olisin ostanut ruukkunarsisseja terassin ruukkuihin, mutta jostain syystä nyt ei tehnytkään mieli. Mutta löysin toki jotain muuta...


Pieniä ihania sinililjoja ja pioniunikon siemeniä.


Tuliaisia kissoille, ettei tarvitse mamman kukkia vainota...


Uuden köynnöskasvin, jonka nimen ehdin jo unohtaa...

Ja pian kunhan saan tämän postauksen valmiiksi, aion heittäytyä sohvalle pitkäkseni ja nauttia seuraavista asioista (miehenpuolikkaat nimittäin kotiutuvat lätkämatsista vasta melko myöhään illalla):




ja myöhemmin vielä...





Mukavaa lauantai-iltaa ystävät!

Lukuvuorossa:
Zadie Smith, Risteymiä, Wsoy 2013, lainakirja


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

haaste...

"Tässä on Kotikissa, harmaa ja lämmin.
Sen hyrinä villaista virttä kutoo. 
Se uuninpankolta hiljaa putoo
ja kerällr kiertyy hämärään.

Tässä on kultakissa, hehkuvasilmä. Se metsästää syvillä sykkyräteillä.
Sen poluista ei ole tietoa meillä.
Se saapuu vain uniimme kehräämään..."

-Marja-Leena Mikkola-

Into ja Nemo saivat eilen haasteen Robertilta ja Sulolta. Vaikka minulla on jo yksi haaste odottamassa, päätin kuitenkin auttaa poikia vastaamaan ensin tähän, eli toimin siis sihteerinä.
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastajan pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Sitten sinun tulee valita ne 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa meistä:
1.Into on Käpälälämäen kunkku ja Nemo vasta kaukana perässä tuleva perintöprinssi (vastaajana tässä kohtaa siis Into).
2.Nemo on loistava metsästäjä, ollut jo pennusta saakka. Geeniperimällä lienee osuutta asiaan, sillä Nemo on hyvää navettakissasukua Rengosta.
3.Inton ja Nemon lempipuuhiin kuuluu naapurissa asuvan Meksikolaisen karvattoman koiran härnääminen ja se tapahtuu näin: Mennään  naapurin nurmikolle ja lällätetään sille typerälle koiralle, kun se lähtee räksyttäen tulemaan kohti, siirrytään tontin ulkopuolelle ja jäädään siihen nauramaan. Ja koira polo uikuttaa läkähdykseen saakka, eikä uskalla tulla lähemmäs. Kiäh kiäh...
4.Inton intohimon kohde on punajuurisalaatti, kun vain kuuluu rasian aukaisu ääni Into tulee viivana paikalle.
5.Nemo on varsinainen karavaanari, kaikkien kaveri, mutta Into suhtautuu hyvin varauksella vieraisiin ja joihinkin tuttuihinkin ihmisiin.
6.Into käy salakalassa naapurin lammella (viittaan kohtaan 3), tosin siellä ei ole kaloja vaan sammakoita...myös Nemo on nähty samoissa hommissa.
7.Into tykkää nukkua mamman kyljen päällä, ja asettuu siihen aina omistajan elkein.
8.Kun Nemolla on ns.hellyyskohtaus päällä, se puskee. polkee, kuolaa ja väristelee häntäänsä kuin merkkaisi reviiriä (onneksi vain kuivaharjoittelua, sihteerin huomautus).
9.Nemo maistelee kaikkia mamman kukkia ja yhden pienen palmun on jo toisen kerran syönyt ihan sudiksi, siis kun ulkona ei niitä ruohotupsuja talvella näy...
10.Kun Into haluaa olla rauhassa, se pyytää henkilökuntaa päästämään itsensä saunan lauteille nukkumaan.
11.Into ja Nemo ovat hyvin kotikeskeisiä. Vaikka saavatkin ulkoilla vapaasti, ovat yleensä kuulomatkan päässä, muutaman kutsuhuudon jälkeen viiletetään kotiin kysymään: Mitä nyt, meil on jutut kesken?! ( ja mamma kun vaan halusi nähdä että kaikki on kunnossa). Vähän ylihuolehtiva toi meidän mamma ♥.

Robertin ja Sulon kysymykset:

1. Kuinka kauan olet asunut henkilökuntasi luona?
  Into on asunut Käpälämäessä jo lähes 13 vuotta ja Nemolla taas tulee tänä kesänä täyteen 8 vuotta.

2. Paras temppusi?
Kun olin pentu (Into) nappasin kurkun siivuja terassin pöydän rakosista kun ihmiset olivat syömässä. Kurkku oli herkkuani.  Parhaat temppuni liittyy metsästykseen (Nemo), kerran toin  mammalle paistiksi peltopyyn, muuta eihän se sille kelvannut, piti syödä itse...

3. Lempiherkkusi?
Minä, Into siis, tykkään kaikista ihmisten herkuista, vaikka aika nihkeästi niitä saankin... Nemo taas on kaikkiruokainen ja hankkii mielellään ruokansa itse.

4. Miltä tavalla saat henkilökuntasi nopeimmin suuttumaan?
Herättämällä keskellä yötä ja sitten menemällä piiloon kun saan jonkun nousemaan ylös (Into). Kun ne, ihmiset siis, avaavat minulle esim terassin oven juoksen etuovelle koska haluan sieltä ulos (Nemo)!

5. Entä leppymään?
Into tulemalla syliin ja siristelemällä silmiään. Nemo puskemalla ja kovalla kehräämisellä.

6. Valitse suosikkisi: silitys/rapsutus/muiskaus/kaikki kolme?
Kaikki käy :))

7. Kaupunki vai maaseutu?
Ehdottomasti maaseutu, täällä on paljon eläimiä, nams, ja virikkeitä joka puolella.

8. Paras ystäväsi?
Meillä on keskenämme vähän sellainen viha/rakkaussuhde, mutta kai me silti kavereita ollaan, ainakin välillä...Ihmisetkin käy kavereiksi toisinaan, tai aika useinkin.

9. Mitä teet, kun olet yksin kotona?  
Kyllähän me tietty pileet pidetään, kaikki lähiseudun somat misut  ja kovat kollit tänne vaan...no oikeesti me nukutaan aika paljon ja välillä vähän matsataan keskenämme, ihan vaan leikillään vai mitä?

10. Onko sulla ja henkilökunnalla yhteisiä harrastuksia?
Joop, me ulkoillaan aika paljon yhdessä ja joskus käydään lenkilläkin ja sit me ollaan mammalle valokuvamalleina.

11. Oletko mamman/pappan lellikki?
Kyl me vähän mamman poikia ollaan, mut kyl pappakin on ihan jees ja sit noi meidän ihmisveli ja -sisko, nekin tykkää meist tosi paljon, vaik veljel menee kyl välillä hermo...

Meidän kysymykset:
1.Lempilelusi?
2.Missä nukut mieluiten?
3.Katsotko telkkaria vai riittääkö tirppatv (ikkunasta katselu)?
4.Suhteesi imuriin? Tykkäätkö vai poistutko paikalta?
5.Lempimurkinasi, nappulat vai kosteammat syötävät?
6.Omaatko ystäviä yli lajirajojen, esim koiria?
7.Ulkoiletko säällä kuin säällä?
8.Lempipuuhasi?
9.Mikä tekosi saa  henkilökuntasi hermostumaan?
10.Mikä tekemäsi saa ihmisesi huokaamaan ihastuksesta?
11.Pidätkö automatkoista ihmistesi kanssa?

Myös me oikaisemme säännöissä ja haastamme vaan: puutarhakissat Veeran ja Mimmin ja Naukulan Helmin ja muutkin saavat toki osallistua!









tiistai 11. maaliskuuta 2014

aurinko armas...

"Sinulla on kermaa viiksissä.
Sinä kehräät kainalossani kun minun pitää nousta.
Sinä sukellat sanomalehteen kun minun pitäisi lukea.
Sinä nakerrat kynääni ja asetut runon päälle makaamaan."
-Sirkka Selja-

 Nyt tuntuu ja näyttääkin keväältä , mutta silti sisimmässäni pelkään ettei se kuitenkaan vielä ole oikeasti tullut. Nautin suuresti auringosta, sen valosta ja lämmöstä, mutten kuitenkaan ole vielä pessyt pois talvitakkia enkä tuonut töistä pois toppahousuja ja jykeviä, lämpimiä vaelluskenkiä. Odotan vielä, varmistelen...
Kissapoikien, Nemon ja Inton, kevätmieli näkyy lähinnä ulkoilun lisääntymisenä. Koko ilta ravataan ulos ja sisään, etuovesta ulos ja terassin ikkunalle odottamaan sisäänpääsyä ja sama uudestaan. Yöksi rauhoittuvat kyllä nukkumaan sisälle, mutta 3-4 välillä aamuyöllä tulee herätys ja toinen lähtee ulos. Minun uneni katkeaa usein tähän ja lueskelen vähän saadakseni taas unenpäästä kiinni, lopetettuani lukemisen vilkaisen vielä joko siellä ikkunalla odotetaan sisäänpääsyä ja usein niin onkin. Mutta, tietysti, silloin toinen haluaakin mennä ulos! Useimmiten odottelen sitten vielä sen toisenkin sisälle tulon ennenkuin voin taas levollisin mielin nukahtaa uudestaan ja jos hyvin käy saan vielä Inton kylkeni päälle nukkumaan (lue lämmittelemään ja mahdollisesti kuivattelemaan tassut ja turkki). On ne vaan niin ihania ♥♥.








                 Pakkanen oli kirjonut autoni takalasiin näin hienoja kukkia viime yönä.



                   Naistenpäivän ruusut ovat vielä voimissaan ♥



sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

kevään riemuja....

"Kissan hiljaisuus tekee maailman epätodelliselliseksi."
-Leonard MIchaels-

Eilen ulkoiltiin koko poppoon voimin ja tutkittiin kevään ihmeitä.



                                            Pihan takakulmassa kasvava näsiä kukkii jo!



                                 Into löysi taas ihania tuoksuja, melkein voi kuvitella...nam



                                          Taidanpa yllättää Nemon....hähähähhää



Into luuli yllättävänsä mut, mutta  mähän olin koko ajan aikonut kiivetä just tähän puuhun...



 Häh, mitä tapahtu? No kyllä mäkin voin kiivetä...äh...en kyllä korkeemmalle viitti.



                                                  Mä tähystän, mitäs tuolla on?



               Voihan kettu, se löysi taas hyvän tähystyspaikan...joku kerta mä ehdin..

Ulkoilut jatkuu tänään aurinkoisessa säässä, mukavaa ulkoilupäivää muillekin!

Lukuvuorossa:
Monika Fagerholm: Lola ylösalaisin, Bookwell 2012, lainakirja

lauantai 8. maaliskuuta 2014

ihanaiset...


                     Aurinkoista päivää ihanaiset naiset!





Tasapuolisuuden nimissä  aurinkoista lauantaipäivää myös miehille ;)

perjantai 7. maaliskuuta 2014

taas se tuli...

"Kissan häntä viuhtoo, kiemurtelee ja heiluu hitaasti. Se on pystyssä ja värisee. se pörhistyy ennen taistelua, näyttää kolmekin kertaa pöyheämmältä. Häntä liputtaa tunteita- rohkeutta, häpeää, iloa, pelkoa. Se voi muuttua sirpin teräväksi tai paimenen sauvaksi tai kepiksi tai töyhdöksi tai s-kirjaimeksi, ja se voi painua alas pelosta. Häntä on kissan runoutta ja proosaa. Kun kissa epäröi, sen häntä liikkuu ajatusten mukana. Se on oikukas joki ja savuvana. Se on lause, ajatusten aineellistuma. Se on ilmoitus, paljastus ja taiteellinen ele, kaunis jopa ilmaistessaan pitkästymistä."
-Leonard Michaels-

Perjantai ja viikonloppu, se tuli taas! Viikot menee hurjaa vauhtia ja kevättä kohti vauhti tuntuu vaan kiihtyvän.
Kun kirjoitin tuota Leonard Michaelsin kissa-ajatelmaa, mietin kuinka totta tuo kaikki onkaan. Kissan häntä on kyllä niin ilmeikäs, ei meillä ihmisillä ole sellaista ruumiinosaa jolla voisi noin selkeästi ilmaista itseään. Kissoilla on monta kadehdittavaa ominaisuutta, näin ihmisnäkökulmasta katsoen. Rennosti ottamisen taidosta olen yrittänyt ottaa mallia ja luulen siinä kohtalaisen hyvin onnistuneenikin, minulle ei esimerkiksi tuota ongelmia keskittyä hyvään kirjaan siivoamisen sijaan...
Kun tulin töistä tänään kissapojat Nemo ja Into tulivat ovella vastaan ja niin jäinkin sitten niiden kanssa hetkeksi ulos. Monia mielenkiintoisia hajuviestejä näytti olevan ilmaantunut pihan nurkille, niin tiivisti niitä tutkittiin.
Perjantain murkinaksi ajattelin tehdä tonnikalasalaatin, sauna kuuluu ehdottomasti perjantaihin ja viikonlopun alkuun (kuuluu se kyllä lauantai-iltaankin) ja ihana jouten olo ja tietoisuus siitä että aamulla voi nukkua piitkään eikä ole kiirettä minnekään.
Ihanaa perjantai-iltaa kaikille muillekin ♥


Sireenin silmut ovat jo aika muhkeita

                                 
                                                      Nemo ja Into tarkkoina pihalla


Posti toi näin ihanan naistenpäiväkortin tänään

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

keskiviikkona keväisin mielin...

"Ihmiset sanovat: "Minä pidän koirista:"  Huomautukseen sisällytetään laajasti ja hellästi mäyräkoira, susikoira, chihuahua, villakoira, bullterrieri ja muut. Yhtä peruskoiraa ei ole olemassakaan, ja ihmiset pitävätkin moninaisista ja monenmoisista koirista. Peruskissa sen sijaan on olemassa: yksinäinen, villi, salaperäinen, aistillinen. Siitä ei mikään kissa eroa paljon muodoltaan ja luonnoltaan. Miten tahansa kissa käyttäytyy, miltä tahansa se näyttää, se on mitä on: pieni ja itsensä vakavasti ottava olento, kissa."
-Leonard Michaels-

Vaikka viime päivät ovat olleet harmaita, märkiä ja kuraisia, silti mieli on jotenkin keväinen. Tottakai aurinkongon pilkahdus olisi tervetullut, mutta lintujen sirkutus ja ilman lämpimyys riittävät pitämään yllä keväistä mieltä, ainakin jonkin aikaa.
Työpaikalla kävi tänään kenkäesittelijä, työkenkiä tietenkin, mutta myös ihania kesäkenkiä ♥.
Haksahdin kamalan kalliisiin sandaaleihin joita aion ensin käyttää työkenkinä ja kesän tullen ihanina vapaa-ajan kenkinä. Odotan ilolla taas sukattoman kauden alkua, yleensä lopetan sukkien käytön toukokuussa ja palaan sukalliseen aikaan syyskuun tullen, vastahakoisesti. Villasukkia toki käytän ympäri vuoden, tarpeen mukaan. Villasukat ovat aina mukana myös etelänmatkoilla , palelen jostain syystä usein iltaisin kai liian auringon jälkivaikutuksena.
Ruokakaupassa minua houkutteli tänään värikäs siemenhyllykkö ja ostin pari pussia tuoksuherneen siemeniä.  ♥Kesä ♥


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

laskiaissunnuntai...

"Kissat ovat tunnetusti huonoja häviäjiä. Toiseksi jääminen erityisesti ihmisen kaltaiselle, ei juuri sopusuhtaiselle olennolle raastaa niiden herkkyyttä."
-Stephen Baker-

Sunnuntain iloja ♥



lauantai 1. maaliskuuta 2014

koulutusta ja koiruuksia...

"KOLLIT KATEISSA
Näyttelyn järjestäjä oli liki shokissa
Kollit olivat kateissa
Ja huolitsija on itse
allekirjoittanut todistuksen
että katit ovat niissä kolleissa.

Muista siis hankkia kuljetukseen katin kontit.

-Unni Lindell-
suom. Veijo Kiuru

Olin tänään hauskassa ja innostavassa laulu-piirtämisen koulutuksessa ja mukaan töihin vietäväksi saatiin vielä kattava materiaalipaketti. Kun on mukavaa tekemistä ei harmita vaikka joutuu olemaan sisällä keväisen aurinkoisena päivänä.
Ystävä pyysi minua poikkeamaan koulutuksesta tullessani ja siellä oli vastassa iloisen pikkukoiran lisäksi herkullinen salaatti, nam. Ja  jälkkäriksi omenapiirakkaa vaniljajäätelön kera....mm.
Kotiuduttuani olen tehnyt kotihommia, nyt menen kohta saunaan ja myöhemmin ehkä teen lauantai-illan pitsan television katselun lomassa. Lokoisaa oleilua siis, ihana lauantai ♥

                 

                                          Stigu ihastutti ja ilahdutti ihanalla touhukkuudellaan ♥