torstai 30. heinäkuuta 2015

Heinäkuun hämärässä...

"Ulkoiluta koiraa, se tottelee ja pissaa, vaan ulkoiluta kissaa, 
se jumittaan ja haraa vastaan, ja liikkuu , jos sitä huvittaa, ainoastaan."
- edelleen kirjasta Kissan kosketus -

Tänään on ollut hämärä päivä, tosin nyt iltaa kohti näyttää kirkastuvan, mutta kieltämättä vähän syksyinen fiilis. Äsken lähdin kameran kanssa pihalle ja aika pian sain seuraa...ensin Nemo sitten Intokin hiippaili paikalle. Mitään vauhdikkaita kuvia kisuista ei saa, kököttävät paikoillaan tarkkaillen minua ja toisiaan tai ainakin melkein...

Kuunlilja aloittelee kukintaansa

Olen tarkassa syynissä...

No, välillä täytyy siistiytyä.

Into hiippailee paikalle

"Ai mitäkö mielessä, ei mitään..."

N: "Ai Intokin tulee"
I:"Kuka, minä vai, en oo sinne tulossa..."

Ollaan kuin ei oltaiskaan


"Mihin  Nemo meni?"

"Meniskö..."

Ja sinne meni.

Pirtsakkaa perjantaita, sateista ja ukkosista tai mitä kaikkea ovatkaan luvanneet, huolimatta!



sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Tavallinen lauantai...

"Katsopas häntäheikkiä. Se on nuori vielä ja tahtoisi tähdillä leikkiä.
Vaan kyllä se ehtii haaveilun lopettaa, kun sen sille aikuiset opettaa."
- Kissan kosketus kirjasta-

Eilen tavallisen lauantain tavallinen kauppareissu muuttui luontokuvaukseksi. Onneksi valittiin paluumatkalle maisemareitti ja kamera oli mukana.










Mukavaa viikonalkua!

torstai 23. heinäkuuta 2015

Lomailua...

"Jos ei ole syytä raivoon, aina löytyy joku pikku juttu, että vähän ottaa aivoon."
-  kirjasta Kissan kosketus -

Ollaan lomailtu, siis nukuttu pitkään ja puuhasteltu kotona ja käyty kirppiksillä ja lounasteltu milloin missäkin, löysinpä erään kaupan alelaarista jo jotain joulua varten. Eilen illalla tutkin googlen avulla Strömforsin ruukin tarjontaa ja niimpä tänä aamuna auton nokka suunnattiin kohti itäistä uuttamaata.
Hanko -Porvoo tie (valtatie 25) on täältä meiltä päin helppo reitti uudenmaan itäisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Tällä kertaa emme pysähtyneet Porvoossa ( ei edes Brunbergillä...) vaan ajoimme sen läpi ja jatkoimme vanhaa tietä kohti Loviisaa. Emme pysähtyneet Loviisassakaan vaan jatkoimme kohti Ruotsinpyhtäätä ja Strömforsin ruukkia. Fiskarsin ruukissa Karjaan kupeessa on tullut käytyä useita kertoja, Billnäskin on nähty, ja nyt siis uusi tuttavuus Strömfors ja täytyy sanoa että kannatti lähteä! Oli kauniita maisemia, kivoja käsityöläisputiikkeja, ruokapakkojakin pari ja leppoisa tunnelma. Ensi kesäksi jo suunniteltiin kesäteatteriretkeä Strömforsiin, teatteri oli nimittäin kivalla paikalla veden äärellä, kun vaan näytelmä natsaa niin mikä ettei! Kotimatkalla pysähdyttiin jätskeille Loviisan laivasillalle, oli kiva istua ja katsella merta ja kauniita ranta-aittoja. Koko päivänä ei ollut satanut pisaraakaan, mutta Mäntsälän tällä puolella taivas repesi ja vettä tuli niin että jos minä olisin ollut ratissa, olisin vetänyt tien sivuun odottamaan...mutta mies siis ajoi ja matka jatkui kaatosateesta huolimatta. Onneksi täällä kotona ei ollut satanut ihan niin paljon ja kissapojat nukkuivat tyytyväisinä sisällä.













Hauskaa viikonloppua!

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kesäpäivä Käpälämäessä...

"Ei viikset miestä tee,
mutta kissan tekee,
ja häntä, vaikka se olisikin lyhyenläntä."
-kirj. Kissan kosketus-

Tänään on ollut kiva päivä: ajoin autoa ekan kerran sitten toukokuun (jeee!!), kävin kampaajalla, tapasin ystäviä, aurinko paistaa ja mieskin on lomalla. Eilen kotiutettiin sunnuntaina kirppikseltä pongattu Singerin poljettava ompelukone, nyt oli pakko ostaa kun halavalla sai á 15e! Ja on sille jo suunnitelmakin vaikka nyt aluksi asustaakin terassilla kukkapöytänä.


Hankinta ♥

 "Ootko tosissas mamma..."

Amppeli rehottaa

Samoin kukkapenkki:palava rakkaus, särkynyt sydän, ukonkello, sormustinkukka, pioni, akileija ja syysleimut



Jasmikkeen oksa äidin pihalta, vielä kun saisi tuoksun mukaan ♥
Mukavaa loppuviikkoa!


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Kukkia ja kirppistä..

"Toisinaan on hyvä pohtia, 
elämän pieniä kauniita yksityiskohtia."
-kirj. Kissan kosketus-

Elämän surullisimmissa paikoissa pienet ihmiset ja pienet kauniit yksityiskohdat lohduttavat ja antavat perspektiiviä.
Eilen kuvailin lähiympäristön luonnonkukkia ihanien pionien lisäksi, voi miten joku pieni lähes huomaamaton kukka onkaan kaunis lähemmin tarkasteltuna. Ja kun kukkia kuvaa, tulee aina lähes vahingossa kuvanneeksi myös pieniä eläimiä.
Tänään käytiin ihan ajankuluksi kirppiksellä ja ainahan sieltä jotain mukaan tarttuu. Löytyi myös jotain joka mennään hakemaan viikolla, mutta siitä lisää myöhemmin.












Kukkien lomassa pari kollipoikaa ulkopesulla ja viimeisenä kirppislöytö, lääketukku Kuopion Rohdos Oy:n suuri pullo etiketillä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Heinäkuun hommia...

"Pienilläkin tassuilla voi päästä vaikka kuinka pitkälle,
kun on niin suloinen, että kannetaan.
Ja jos vähän lirahtaa,
niin sekin anteeksi annetaan."
-kirjasta Kissan kosketus-

Viikonlopun lämmön jälkeen on taas palattu villasukka-aikaan, ja mikäs siinä nehän ovat aina mukavat, ei väliä vuorokauden- tai vuodenajalla.
Juhannusruusu oli kauneimmillaan viikonloppuna, nyt pensas onkin jo aika surullisen näköinen kuihtuvine kukkineen. Erään toisen blogin innoittamana kaivoin varastosta esille vanhan Singer ompelukoneen. Jalasta ja pöytätasosta tehtiin tv-taso jo jokunen vuosi sitten, mutta kone ja sen koppa ovat olleet varastossa. Kyllä täytyy ihmetellä ja ihailla kuinka joskus on nähty vaivaa ja taidokkaasti koristeltu myös käyttöesineet tai -koneet! Kone saa olla kesäkauden terassin koristeena, syksyllä otan sen sisälle. Koppa vaatii öljyä pintaansa, maalata sitä en raaski upean tuotemerkin vuoksi. Molemmille täytyy keksiä arvoisensa paikka ja kopalle ehkä jokin käyttötarkoituskin.
Eilisessä sateessa vein ulos cissuksen jota olen vuosikaudet kiduttanut liian pienessä ruukussa, vaihdoin isompaan ja jätin sateeseen peseytymään pölyistä. Tänään siirsin sen terasille, nauttikoon siellä kesästä kunnes on taas aika palata sisälle. Pionit ovat vasta alkaneet avautua ja minua harmittaa lähipäiviksi luvatut sateet, upeat kukat ei tykkää vedestä kukinnoissaan ja tukemisesta huolimatta painuvat pahasti sateessa. Täytynee ottaa niitä maljakkoon ja ihailla siinä.
Lämpimien päivien aikana Nemo asusti lähes täysin ulkona, näkyi vain vilaukselta jossain eikä sisälle juuri tullutkaan. Into nautti tilanteesta ja Nemon nähdessään näytti mitä kuuluu ja kuka käskee ("painu sinne mistä tulitkin"). Nyt kun on sadellut enemmän ja vähemmän, ovat  molemmat pojat nukkuneet tyytyväisinä sisällä, ei yhdessä eikä edes samassa huoneessa mutta saman katon alla kuitenkin.











Mukavaa loppuviikkoa!