perjantai 10. tammikuuta 2014

tuunailua...

"Suuressa hellyydenpuuskassa otan kissan syliini ja supattelen sille somia sanoja, silittelen sen turkkia ja nuuhkin maidolta tuoksuvaa poskea, se katsoo vihreillä silmillään marjapuurokieli  vilahtaa haukotellessa, hymyssä suin me kuljemme keittiössä edestakaisin."
Timo Pusa

Ulkoilin hetken räntäsateessa Nemon kanssa, laitoin tinteille (ja oravalle) auringonkukansiemeniä ja yritin kuvata kisulia lumella. Ei oikein onnistunut kun Nemo  pääasiassa kökötti oven takana sen näköisenä että: Mamma mennään jo sisään, nyt riittää.
Sisällä innostuin tuunaamaan miehen vanhasta villapaidasta, jonka olin koneessa huovuttanut (siis ihan tarkoitusella ;) sohvatyynyn päällistä. Ompelin pintaan vielä mummoni virkkaaman vanhan söpön pikkuliinan.
Jos ilma nyt pakastuu, niin kuin on luvattu, niin ensi yönä näilläkin leveysasteilla voi nähdä revontulia. Aion yrittää pongata, mutta tietysti vaan jos selkenee. Täytyy tutkailla kameran asetuksia hyvissä ajoin, is:n sivuilla oli hyviä neuvoja miten saisi kuvia taivaan loimuista, vaikka en oikein usko että se onnistuu käsivaralta. No, yrittäähän aina voi.
Paistoin mutakakun ja täällä leijailee ihana suklaan tuoksu. Vähän vaniljajäätelöä sen kanssa ja nam...




6 kommenttia:

  1. Nemo on ihan nenä punaisena :) Lämpöisen oloinen huopatyyny. Taivaantulia on vaikea kuvata, mutta aina kannattaa yrittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nemolla aina nenä puhehtuu kylmällä :)

      Poista
  2. Nemolla on kyllä tosi samanväriset silmät kuin Helmillä! Kauniin tyynyn teit. Kätevää!

    VastaaPoista
  3. Söpsöjä ovat molemmat <3. Tyynystä tuli kyllä ihan kiva ja on pehmeä.

    VastaaPoista
  4. Nemo muistuttaa kyllä kovasti Helmiä <3

    VastaaPoista