keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Kerran vielä...

Kaikista elävistä olennoista juuri kissat ovat oivaltaneet parhaiten sen, että tärkein päämäärä elämässä on nauttia siitä."
- Samuel Butler -

Toivottavasti ette ole ihan kyllästyneet aiheeseen, mutta ajattelin vielä kerran palata Islantiin.
Toinen kokopäivän autoreissumme suuntautui Vik nimiseen kaupunkiin ( suomalisittain ei kyllä täytä kaupungin kriteereitä, lähinnä samaa kokoa kuin oma kyläsemme täällä hämeessä) ja matkan varrella nähtiin niin vesiputouksia, vuoria, jäätikköä kuin mustaa rantaa ja ainutlaatuisia kivimuodostelmia. Noita mustan rannan kivimuodostelmia kuvatessani, selkä merelle päin, iso aalto tuli ja kasteli minut polviin asti. Siis sukat, kengät ja housut, ja vaihtovaatteet olivat n.200 kilometrin päässä Reykjavikissa. Mutta ei ollut vilu, autossa vaan lämppäri täysille ja puhaltamaan jalkoihin. Takaisin tullessa olivat housunlahkeet jo kuivat, mutta kun riisuin kengät jäi sukista märät jäljet lattiaan...köhä alkaa muuten olla ohi. Hiukan kyllä nolotti kun heti kastumisen jälkeen ajettiin Vikiin ja mentiin paikalliseen hotelliin syömään myöhäistä aamupalaa, eipä kukaan kysynyt mitään.
Islannin reissu huipentui kotiinlähtöön jolloin lentokoneen ikkunasta näkyi pimeydessä Vatnajökulljäätiköllä purkautuvan tulivuoren hehkuva laavavirta. Tunnen itseni aika etuoikeutetuksi kun sain sen nähdä, vieressäni istunut islantilaismieskään ei ollut koskaan ennen nähnyt purkausta ja hän totesi murtaen mutta suomeksi: Uskomatonta mutta totta!
Täällä kotonakin on tapahtunut kummia, ostimme nimittäin jokin aika sitten uuden sohvan ja tänään  se sitten lopultakin tuli. Eilen eräs tuttava haki pois vanhan suuren kulmasohvan ja iltaa vietettiin äidiltäni saadun vanhan nojatuolin ja mukavan puutarhatuolin voimin, Nemo reppana oli ihan hämillään kun hänelle ei ollutkaan paikkaa mamman ja papan välissä niinkuin tavallisesti. Kierteli vaan tuoleja epätoivoisena kunnes nostin hänet syliini ja sehän kelpasi tällä kertaa ♥. Mutta tänään tuli uusi sohva ja nyt on taas tilaa niin kissoille kuin ihmisillekin.



Aamuhämärässä lähdettiin taas liikkeelle.


Tämän vesiputouksen ympäri pääsi kiertämään ken uskalsi, minä en mutta mies ja tytär menivät.

Vestmannasaaret rannikon tuntumassa. Siellä oli suuri tulivuorenpurkaus 1970-luvulla, lähes kaikki asutus tuhoutui.

Eyjafjallajökull jäätikköä.

Lampaat käänsivät pyllynsä kuvaajalle ja lähtivät jonossa pois :)

Black Beach


Pian tämän kuvan jälkeen kintut kastui...

Vielä yksi vesiputous

Ylhäällä oikeaala näkyy tasanne jonne sai kiivetä...

Vuori nielee ladon pikkuhiljaa...
Iloista loppuviikkoa ja adventin odotusta!

12 kommenttia:

  1. Ei pidä kääntää selkäänsä :) Uskomatonta, että näit laavavirratkin, se on taatusti ainutkertaista. Ihmiset putouskuvissa näyttävät lilliputeilta, hyvä mittakaava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä opin tuosta jotain, huom ehkä ;).
      Ilman ihmisiä noissa putouskuvissa olisi vaikea ymmärtää missä kokoluokassa ollaan.

      Poista
  2. Sinulla on ollut upea matka. Wau! Ihastelin kaikki kuvat tässä kerralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli, toivottavasti sinunkin matkasi oli onnistunut :).

      Poista
  3. Voi Päivi ei kyllästytä! Upeaa on ollut ja kuvat on :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun ette kyllästy, jotain saattaa olla vielä takataskussa ;).

      Poista
  4. Kyllä näitä jaksaa katsella! Minä olen aina sanonut, että Islanti on eksoottisin maa missä olen käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, olen ehdottamasti samaa mieltä, ihan omanlaistaan karua ja kaunista eksotiikkaa ♥. Ja hakkaa mennen tullen rantalomat :).

      Poista
  5. Kiitos, että näytit nämäkin hienot kuvat! Hirmuinen matkakuume tästä kyllä tuli..

    VastaaPoista
  6. Voi Islanti, voi Islanti! ♥
    Siinä on maa, johon on EHDOTTOMASTI pakko joskus päästä :)))

    VastaaPoista