Luonnon ihmeitä...

"Pääskyt palaa toukokuussa, käkikin jo kukkuu puussa, tuomenkukka kotiin tuodaan.
Kirjat kaappii, onget esille, tervakylki vene vesille."

Ihanaa aikaa tämä kevät, kaikki kasvaa ja luonnon värit ovat jo muuttuneet hennon vihreästä hieman tummenpaan sävyyn ja vihreys senkun syvenee. Kielot tuoksuvat oman pihan reunamilla ja olihan niitä kerättävä vähän maljakkoonkin että saan kotiinkin tuon ihanan tuoksun. Pihlajat kukkivat tänä vuonna runsaasti, mutta niiden kukinnoista lähtevää odööriä en ihan tuoksuksi sanoisi... kauniita kuitenkin ovat ja syksyllä on odotettavissa paljon hehkuvan oransseja marjoja.
Mistä lie johtuu, mutta parin viime viikon aikana on näkynyt myös eläimiä joita en kovin usein ole pihallamme nähnyt. Yhtenä päivänä huomasin kun joku pieni eläin livahti auton alle, kuin orava muttei sittenkään. Pian sieltä kurkistikin pieni sievä naama jonka tunnistin lumikoksi tai joksikin sen sukulaiseksi (myöhemmin googletin näätäeläimet ja kyllähän se oli lumikko kesäasussaan). Hetken katselimme toisiamme ja minä päätin yrittää hakea kameran, mutta mutta, siellähän se sitten jo vipelsi menemään pihan toisella puolella ja katosi kasvustoon, hmph. Joskus kauan sitten olen talvella nähnyt samaisen otuksen hangella vipeltämässä. Seuraavana päivänä puuhailimme pihalla, minä onneksi kameran kanssa, kun mies kutsui katsomaan jotain maassa olevaa. No siellähän kökötti peloissaan paikallaan vaskitsa, käärmeen näköinen pronssin värinen jalaton lisko. En ole sitä ennen pihallamme nähnyt elävänä, jonkun kerran on kyllä ollut kissojen jäljiltä jäännöksiä... ja sain muuten kuviakin! Eilen aamulla kun latasin kahvinkeitintä ennen töihin lähtöä, näkökentän laitamalla vilahti jotain ja kun siirryin nähdäkseni ikkunasta ulos, nurmikon laidalla liikuskeli valkohäntäpeura tai nykyään pitäisi kai sanoa valkohäntäkauris. Peurakin havaitsi minut ja tuijottelimme sitten toisiamme hetken verran, tein taas yrityksen kameran hakuun mutta samalla lailla kävi, peura meni menojaan enkä saanut kuvan kuvaa. Mutta on se mukavaa asua maalla, omasta ikkunasta voi katsella kaikenlaista.

Mukavaa viikonlopun jatkoa, nautitaan luonnosta kaikin tavoin ♥

Värin pilkahduksia...

"Elämän salaisuus ei piile siinä, mitä sinulle tapahtuu, vaan siinä mitä teet sillä, mitä sinulle tapahtuu."
- Norman Vincent Peale -

Sateisina päivinä kaikki näyttää harmaalta, mutta kun aurinko pilkahtaa niin vielä löytyy värejä.

Olin menettää hermoni Dropboxin kanssa, ei vaan synkannut tuon sovelluksen kanssa ja olihan täysi työ päästä siitä eroon! Onneksi oma atk-tukeni oli saatavilla... Nyt kaikki pelittää vanhaan malliin ja niin saa ollakin, talletan kuvani mieluummin vaikka ulkoiselle muistille jota hallitsen minä!
Kissat ovat viihtyneet hyvin kotona viime päivät, nimenomaan päivät, ne nukutaan sikiunta ja illat ulkoillaan, mutta onneksi yöksi tullaan kuitenkin kotiin nukkumaan omien ihmisten kylkeen. Ja Into tulee syliin joka välissä, suorastaan vaanii milloin istun alas ja samantien hyppää syliin. Nemokin on tehnyt yllättäviä sylivierailuja, märkyys ulkona kai saa haluamaan lämpöiseen syliin. Myös takan päällä oleilu on kummankin mieleen.

Mukavaa marraskuisen viikon jatkoa, ilmakin taitaa olla kuivumaan päin.

Syksy isolla S:llä...

"Esittämällä ihanneminääsi muutut ennen pitkää sen kaltaiseksi."
- Norman Vincent Peale -

Lämpötila laski rajusti viikon alussa, nyt todellakin tuntuu syksyltä ja talven läheisyys on totta. Mutta näissä kirpeissä, kuulaissa päivissä on oma viehätyksensä. Pakkasaamut ovat niin kauniita kunhan aurinko on noussut, inhoan sitä kun lähden aamuvuoroon pilkkopimeässä ja auton ikkunat ovat jäässä...
Iltapäivällä töistä palatessani oli pakko pysähtyä ottamaan muutama kuva joutsenista joilla lähtöselvitys lennolle lämpimään alkaa olla käsillä.

Kotiin tultuani jäin ulos tyhjentelemään taas muutaman kukkaruukun Inton seuraillessa puuhiani. Kun Into kiipesi sammaleiselle kivelle pysähdyin minäkin tutkimaan macromaailmaa ja torvijäkälän kauneutta ja tietysti oli pakko ottaa muutama kuva myös Intosta ♥.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

Tavallinen lauantai...

"Katsopas häntäheikkiä. Se on nuori vielä ja tahtoisi tähdillä leikkiä.
Vaan kyllä se ehtii haaveilun lopettaa, kun sen sille aikuiset opettaa."
- Kissan kosketus kirjasta-

Eilen tavallisen lauantain tavallinen kauppareissu muuttui luontokuvaukseksi. Onneksi valittiin paluumatkalle maisemareitti ja kamera oli mukana.

Mukavaa viikonalkua!

Kukkia ja kirppistä..

"Toisinaan on hyvä pohtia, 
elämän pieniä kauniita yksityiskohtia."
-kirj. Kissan kosketus-

Elämän surullisimmissa paikoissa pienet ihmiset ja pienet kauniit yksityiskohdat lohduttavat ja antavat perspektiiviä.
Eilen kuvailin lähiympäristön luonnonkukkia ihanien pionien lisäksi, voi miten joku pieni lähes huomaamaton kukka onkaan kaunis lähemmin tarkasteltuna. Ja kun kukkia kuvaa, tulee aina lähes vahingossa kuvanneeksi myös pieniä eläimiä.
Tänään käytiin ihan ajankuluksi kirppiksellä ja ainahan sieltä jotain mukaan tarttuu. Löytyi myös jotain joka mennään hakemaan viikolla, mutta siitä lisää myöhemmin.

Kukkien lomassa pari kollipoikaa ulkopesulla ja viimeisenä kirppislöytö, lääketukku Kuopion Rohdos Oy:n suuri pullo etiketillä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Kevään ihmeitä...

"Kissa voi kaunistaa puutarhasi aitaa kesällä ja lämmittää sydäntäsi kylmällä ilmalla."
- Judith Merkle Rilke -

Eilen kun tulin töistä oli minua taas odottamassa upea näky; kurki pariskunta pellolla tiemme. Jo kaksi kertaa aikaisemmin olin nähnyt ne ja yrittänyt kuvata, mutta aina ne olivat lähteneet välittömästi lentoon. Tällä kertaa onnistuin saamaan muutaman kuvan vaikka ne kulkivatkin koko ajan kauemmas.
Kotona kuljeskelin taas kerran kameran kanssa pihalla ja lähimaastossa ja kuvasin mitäs muuta kuin iki-ihania sinivuokkoja ja valkovuokotkin ovat jo nupulla ♥.
Muutaman kuvan otin myös kissoista ja varsinkin Nemosta piti ottaa synttäripotretti sillä mamman pikkukolli täytti eilen 9 vuotta ♥.

Aurinkoista ja lämmintä viikkoa!

Nyt se alkoi...

"Rotta joka puree kissan häntää, kaivaa verta nenästään."
- Kiina -

...LOMA!!  Eilen kaivoin esille passit, varmistin että ovat voimassa...onneksi olivat. Tänään toin matkalaukut varastosta, vielä ei ole hajuakaan mitä niihin laittaisi, mutta kyllä se tästä eihän noin lyhyelle reissulle paljon tarvita.
Töistä tultuani jäin hetkeksi pihalle etsimään jotain kuvattavaa, kissat tietysti mukana ja naapurin nahkakoirakin siihen poikkesi lenkiltä tullessaan. Vielä löytyi jotain vihreää, kukkivaa ja suuhunpantavaakin.

Nyt toivotan kaikille mukavaa viikonloppua ja ensi viikkoa, palaan blogistaniaan n. viikon kuluttua!

Heleän vihreää sammalta koivun kannossa ♥

Jere, "nahkakoira" (siis karvaton)

Maksaruoho jaksaa kukkia  ♥

Viinisuolaheinä vielä poiminta kunnossa

Nemo pörheänä: Koira meidän pihalla!

Ja Into vasta sisältä tulleena: Häh, mitä multa meni ohi? (tassut erisuuntaan kuin katse...)

Täyttöä vailla...

Palaillaan!

Harmaassakin päivässä on kauneutta...

"Tyyneyden ihanne ilmenee täydellisimmillään istuvassa kissassa."
- Jules Reynard -

Tänään ulkoilin lasten kanssa töissä tihkusateessa, ilma oli mukavan lämmin ja tarkemmin katsoessa jotain kaunistakin löytyi harmaan ja ruskean sävyisetä maai

lmasta. Kotimatkalla oikein pysähdyin ihailemaan luonnon komeutta. Pakko yrittää tästäkin ajasta löytää jotain kaunista, sillä tätähän se nyt on siihen asti että tulee pakkasta ja lunta.

Pisarat päiväkodin pihapihlajassa ♥

Tämä yli viisikymmentä lintua sisältävä joutsenparvi ihastutti kotimatkalla ja huomioni kiinnittyi siihen että suurin osa niistä oli pareittain, joutsenhan on pariuskollinen koko ikänsä ♥

Portinpielen mänty on kasvattanut komean naavaparran.

Mukavaa viikkoa!

Lukuvuorossa:
Jussi Adler-Olsen: Pullopostia, Gummerus 2014