"Kissa on kissa...ja olemme muka varmoja, että se on musta? Todennäköisemmin se on vaalea kävellessään lumessa, tumma yöllä ja punainen mennessään mansikkavarkaisiin."

Viikonloppu! Siis mulla on huomenna lomapäivä että pääsen ystävän kanssa Viroon. Huomenna Tallinnaan, huominen siellä ja lauantaina matka jatkuu Türin syysmarkkinoille. Ihanaa, kyllä mä odotan tätä! Hyvää ruokaa hyvässä seurassa kauniissa kaupungissa ja sitten markkinahumuun, tiedä mitä ihanuuksia sieltä löytyy. Sunnuntaina sitten päivitän tänne minkälaista oli.

Syksyn värit on niin mun juttu!

"Kun Jumala loi kissanpennut, Hänellä ei ollut reseptiä. Hän tiesi haluavansa jotain herttaista, niin herttaista kuin olla voi. Hän aloitti sokerilla, lisäsi ripauksen mausteita...Hän teki niistä akrobaatteja, antoi niille suloutta ja tasapainoa. Niiden suurisilmäisen uteliaisuuden Hän otti pikkupojilta...Sitten hän muotoili niden pienet vartalot sopimaan tiiviisti syliin."

Ihana kesäisen lämmin ja leuto päivä takana, syksy näyttää parhaimpia puoliaan. Ja värit hehkuu! Sain eilen työkaverilta pussillisen kanttarelleja. Ajattelin kokeilla keittoa, koska soosia ja piirakkaa on syöty aikalailla. Keiton pohjaksi keitin ns. sosekeiton porkkanasta, perunasta ja sipulista kanaliemikuutiolla höystettynä. Sauvasekoittimella hienoksi ja purkillinen ruokakermaa sekaan, puuttuu enää purjon kanssa paistetut sienet. Mmmm, koemaisto suoritettu: ihan törkeen hyvää vaikka itse sanonkin! Sopii siis myös karppaajille ;). Taidan ottaa toisen lautasellisen...

Keittiön erkkerissä

Makkarin huoneentaulu

Into ei oikein ollut yhteistyöhaluinen kuvattava...

Horsman ihana syysväri

Soppaa sydämelle, sielulle ja vatsan täytteeksi.

 

"Jos haluat kirjoittaa psygologisia romaaneja tai kirjoittaa ihmisistä, parasta mitä voit tehdä, on omistaa pari kissaa."

Tänään vähän syyshommia; viimeinen ruohonleikkaus, yrttien keräilyä, kesämattojen pesua, syksy tulee, ei mahda mitään. Matot pesin itseasiassa jo eilen, mutta tänään sää on otollinen että saan ne kuivaksi. Mintut, oreganot, salviat ja persiljat ovat kuivurissa ja koko talo tuoksuu yrteille. Takkaankin täytyy jossain vaiheessa laittaa tuli, sillä ensi yöksi on luvattu pakkasta eteläsuomea myöten. Ja, apua, täytyy harkita sukkien ja pitkien housujen käyttöönottoa. En halua...mutta kuitenkin rakastan eri vuodenaikoja, syksyä tuoksuineen ja väreineen ja talvea lumineen ja pakkasineen. Kunhan ei liiotella niissä määrissä... Kyllä tähän taas tottuu.
Pakko vielä lisätä että tänään kun tein ruuaksi kanakormaa, loppui Lontoosta NottingHillistä pienestä etnoputiikista ostamani tandoori masala-mauste...pakko varmaan alkaa suunnitella Lontoon reissua. Mitähän siihen tuumaa matkaveri, no pian ehditään jutella siitä vähän enemmänkin kun reissataan Viroon kukkamatkalle :).

"Hienostuneet ja herkät luonteet ymmärtävät kissaa. Naiset, runoilijat ja taiteilijat pitävät sitä suuressa arvossa, koska he ymmärtävät sen ensiluokkaista herkkyyttä. Vain karkeat luonteet eivät huomaa kissan luonnolista ylhäisyyttä."

Viikonloppu, taas. Viikot menevät nopeaan tahtiin. Tänään nukuttiin piitkään, ihanaa kun ei ollut kiirettä eikä aikataulua, ihan parasta vapaapäivänä. Mukavan hidastempoista puuhastelua; kaupassa käyntiä, siivousta, pyykin pesua, ruuanlaittoa ja kanelilta tuoksuvan omppupiirakan tekoa. Ja lukemaankin olen ehtinyt, tiistaina kävin kirjastossa ja löysin uutuushyllystä Tuomas Kyrön "Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike " kirjan. Tuomas Kyrö on valloittanut Hyvissä ja huonoissa uutisissa(nelosen tv-sarja) kommenteillaan ja kirja oli kyllä sellainen kuin oletinkin, huovismainen, huumorilla höystetty ja nykymaailmaa ruotiva. Suosittelen. Hyvät ja huonot uutisetkin jatkuvat pian. 
Tänään vielä tiedossa saunaa ja tietenkin pitsaa...ilman homemade pitsaa lauantai-ilta ei ole lauantai-ilta.

 

"Unelmissaan ne matkivat ylhäistä luonnetta jättiläissfinksien, jotka ovat taipuneet yksinäisyyden syvyyksiin ja jotka näyttävät uinuvan loputtomassa unessa."

Olen nauttinut upeista syyspäivistä, ihana valo! Ja syksyn tuoksu; omenaa, sieniä, hiipuvaa luontoa. Flunssakin tuntuisi hellittävän, tai ei ole ainakaan tullut pahemmaksi. Kuu tuntuu taas kerran vaikuttavan meikäläiseen, pari viimeistä yötä olen pyörinyt unettomana ja sen minkä olen nukkunut, olen nukkunut pienissä pätkissä. Vaan eiköhän se tästä taas helpota.
Päivänä muutamana olen kuunnellut kurkien huutelua, suunnittelevat selvästi etelänmatkaa ja sopivat lentoreiteistä ja vetovuoroista. Tänään niitä sitten jo näkyikin koelennolla, niin kevyesti muutamalla siiveniskulla yhdeksän upeaa lintua liiteli sinisellä syystaivaalla. Vau, ei voinut kuin tuijottaa.

 

"Jumala loi villit eläimet myöhemmin, leijonat hurjine tassuineen. Leijonan kuvaksi Hän teki kissanpennuista pieniä ja uteliaita..."

Tämä aamu alkoi nuhjuisena; olo oli hikinen, räkänen ja etova. Mutta suihkun ja aamupalan jälkeen sydämen hakatessa ylikierroksilla, toivoin kuitenkin selviäväni työpäivästä ja ehkä olo jopa paranisi. Menihän se päivä jotenkin, puolivireessä, ja aikamoinen päivä olikin, loputkin vintiöt ovat palanneet kesälomilta ja vauhtia totisesti riitti.
Mutta selvisin, ja päivän paras hetki oli kun sain ystävältä viestin tulla maistelemaan itseleivottuja herkkuja. Niinpä ajoin suoraan töistä ihanan ystävän ihanaan keittiöön syömään saaristolaisleipää ja omenaleivoksia ja sain parantaa maailmaa ja omaa oloani. Kiitos ystis.
Kun tulin kotiin ruoka oli valmiina ja tietenkin söin(taas, vaikka masu oli pullollaan herkkuja), ja kiittelin puoliskoa. Nyt on saunottu ja töllötetty typeriä tv-ohjelmia ja seuraava pysäkki onkin oma ihana sänky, nukkumatti kutsuu.

Seuraavat kissalainaukset ovat kirjasta "Kissat", kirjoittanut Adriano Bocchella. Tämän ihanan kissojenystävän kirjan olen saanut ystävältä joululahjaksi jokunen vuosi sitten.

"Tuhon partaalla sinuun luotan, kaunis kissani, pyhiin silmiisi. Ne eessäni kuin kaksi tähteä, myrskyssä auttavat suunnan löytämään."

Tänään nukuin pitkään kuumeisen yön jälkeen. Puuhastelin kaikenlaista pientä, ja hiki pukkasi otsalle vähäisemmästäkin ponnistuksesta. Yritin saada kasaan tyttären opiskelijakämpälle tyynyjä, verhoja, päiväpeittoa, pyyhkeitä. Miten ne voi olla niin hukassa? Täällähän ne jossain on, eikä niitä paikkojakaan nyt niin montaa ole...
Illalla vielä lähdettiin hakemaan hyllykkö, jonka tyttö huutonetistä itselleen lunasti, siispä laina- pakettiautolla kohti Keravaa. Ja sieltä erinäisten kommellusten jälkeen Järvenpäähän hakemaan mummolta "mummopyörä", jonka hän lapsenlapselleen antoi. Huomenaamulla pakataan siis vielä ainakin pyykkiteline+ muut nyssäkät ja suunnataan kohti suomen Turkua. Ja sieltä Raision puolelle Ikeaan ostoksille...ja ne kaluthan pitää tietty myös koota, joten välineet mukaan.
Siinähän se tämä viikonloppu meneekin sujuvasti buranan voimalla. Nyt saunaan ja pitsalle.