Voihan kevät...

"Lasken kädestäni kirjan Zenin tarkoitus ja näen kissan hymyilevän turkkiinsa kun se hellävaraisesti kampaa sitä karhealla vaaleanpunaisella kielellään.

"Kissa, lainasin tämän sinulle luettavaksi, mutta näyttää siltä, että olet jo lukenut sen."

Kissa katsoo minuun merkitsevästi. "Älä ole naurettava", se kehrää, "minähän kirjoitin sen."

- Dilys Laing -

On tämä kevät niin ihanaa aikaa, vaikka nyt pari sadepäivääkin on takana, niin aurinko hoitaa heti mielen paremmaksi ja ikävä harmaus unohtuu. 

Lauantaina piipahdin hyvän ystävän syntymäpäivillä herkuttelemassa ja tapasinpa siellä muiden tuttujen muassa erään tutun myös blogimaailmasta. Ilma oli kerrassaan sopiva hyväntuulisille rennoille juhlille ja kaikilla näytti olevan mukavaa.

Tänään päivitin taas kisupoikien kanssa pihan tapahtumat töistä tultuani. Vuokkojen määrä kasvaa huimalla vauhdilla ja vaikka olen niitä kuvannut jo paljon, en voinut välttyä siltä nytkään...onneksi myös komeat kollit vaativat kuvausta, ainakin minun mielestäni.

Toivottavasti myös vappuna on hyvä sää, sillä klapisavotta on edelleen kesken...

Herkkua on siinä monenlaista...

Into väijyy...

...tietysti Nemoa joka on asiollaan.

Puussa oli jotain todella kiinnostavaa, vaikka minä  huononäköinen ihminen en siellä mitään havainnut.

"On siellä..."

"Siis mitä toi Into oikein tekee??"

Iloa ja valoa viikkoonne!