Matalapainetta...

"Onko mörkö sammuttanut auringon!?"
- muumit: Taikatalvi -

Vähän sellainen fiilis välillä tulee kuin aurinko olisi laitettu päältä pois, mutta eipä sentään. Viime postauksesta on aikaa jokunen tovi, viime viikolla olin itsekin vähän kipeä ja sitten sairastui Nemo. Vielä eilen aamulla eläinlääkärin konsultoinnin, -käynnin, nesteytyksen, antibioottokuurin, suolen liikettä hidastavien pistosten ja ravintolisän saannin jälkeen, pelkäsin että on tullut aika hyvästellä rakas lemmikki. Työpäivä meni huolen ja surun hämärtämänä ja tarkoitus oli lähteä taas eläinlääkäriin kunhan kotiudun, mutta päivän aikana oli tapahtunut käänne parempaan ja minua odottikin pirteämpi potilas. Nyt siis jatketaan tarkkailua, toivotaan toipumisen jatkuvan ja ettei ole syntynyt pysyviä vaurioita.
Viikonloppuna meillä oli vieraita Turusta, ei siis oikeasti vieraita vaan tytär avomiehensä ja Tapani-kisun kanssa. Tapanista on kasvanut komea aikuinen kollipoika joka suhtautui varoen meidän maalaispoikiin. Into vähät välitti koko vierailijasta ja Nemonkin vastalauseet olivat aika vaisuja johtuen ehkä heikosta kunnosta, mutta kaiken kaikkiaan yhteiselo sujui rauhallisesti pikku sähinöistä huolimatta.

Tapani ♥

Nemo viime viikonloppuna tosi kipeänä :(

Piristyskukkia itselle

Nemo tänään ♥

Hyvää vointia kaikille ihmis- ja eläinystäville, toivon auringon pilkahduksia teille ja meille ♥

Downsiftausta...

"Tiskaaminenhan on sitä että kiepauttaa lautasta purossa, että huitaisee tassunsa ja heittää vihreän lehden menemään, eihän se ole yhtään mitään."
- Nuuskamuikkunen-

Tämä syksy on mennyt hurjalla vauhdilla, viikot vain hujahtelee ohi. Liekö syynä uusi reilusti hektisempi työ vai mikä, joka tapauksessa tuntuu etten ehdi (jaksa, viitsi) mitään ylimääräistä. Nautin siitä että kun tulen töistä kotiin voin kissapoikien tervehdysten ja ulos menon jälkeen pötkötellä sängyssä hyvän kirjan seurassa ja jos siltä tuntuu ottaa pikku tirsat, ja vasta sitten käydä käsiksi kotihommiin. Tänäänkin luin yhden dekkarin loppuun ja sitten yllättävää kyllä, intouduin siivoamaan. Kumma juttu, mutta näin syksyllä tekee mieli laitella kotia uuteen uskoon, vaikkei muuta niin vaihdella tavaroiden paikkoja huoneesta toiseen. Kai se liittyy tähän lisääntyvään sisällä oloon, niin ihmiusillä kuin kissoilla sillä selvästi kollit ovat alkaneet viihtyä kotosalla yhä enemmän. Ulos olen myös viritellyt valosarjoja pimeyden torjumiseksi.

Vaikka pimeys ja kylmyys ovat lisääntyneet olen iloinnut aurinkoisista ja sateettomista päivistä, sama jatkukoon ♥

Lokakuu...

"Minun kotini oli vain kolo, mutta minä viihdyin siellä. Tosin filosofista on yhdentekevää viihtyykö hän vai ei - mutta se oli hyvä kolo joka tapauksessa."
- Filosofi Piisami (Muumit) -

Ulkoiltiin poikain kanssa lokakuisessa auringon paisteessa.

Minun kotini on minulle sopiva kolo ja sinne on hyvä käpertyä lämpimään.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa, toivottvasti lokakuu jatkuu tällaisena ♥