Piristysruiske...

"Luomakunnassa on vain yksi olento, jota ei saa alistettua piiskan alle. Se on kissa. Jos kissa ja ihminen risteytettäisiin, se olisi eduksi ihmiselle, mutta haitaksi kissalle."
- Mark Twain -

Aamu oli sumuisen nihkeä, mutta huomattavasti viileämpi kuin edelliset päivät ja puolen päivän jälkeen tuli pilvien takaa esille ihana valo, päivän piristys. Töistä tultuani siis vaihdoin vaan vaatteet ja lähdin ulos puuhailemaan ja otin muutamia kuvia. Tyhjentelin viimeiset paleltuneet purkkikukat kottikärryihin ja kippasin kompostiin, haravoin rapun edustan lehdistä jotka eilinen tuuli oli siihen pyöritellyt, hain takkapuut ja kiertelin ympäri pihaa etsimässä kuvattavaa. Nemo oli seuranani, Into oli ulkoillut koko mamman työpäivän ajan ja seuraili näin ollen touhujamme ikkunan takaa. Nyt, kun tätä kirjoitan, Into makaa sylissäni kehräten ja takassa loimuaa tuli. Tuntuu siltä että ulkona puuhailu työpäivän jälkeen piristi enemmän kuin päiväunet, jotka usein houkuttavat aikaisen työvuoron jälkeen, kiitos auringolle joka innosti ulkoiluun. Imurinkin kannoin valmiiksi keskelle lattiaa että tulisi sekin homma vielä hoidettua....

Torvijäkälä on pieni mutta kaunis.

Nemo käänsi selkänsä asioidessaan...

Maksaruohon herkät kukat ♥

Varpaat on putsattava...

Ikkunaprinssi ♥

Meidän pojat eivät muuten menneet ympyrään jonka mamma viritti kaulahuivistaan lattialle, sitä ei edes vilkaistu kun kuljettiin ohi.

Harmaassakin päivässä on kauneutta...

"Tyyneyden ihanne ilmenee täydellisimmillään istuvassa kissassa."
- Jules Reynard -

Tänään ulkoilin lasten kanssa töissä tihkusateessa, ilma oli mukavan lämmin ja tarkemmin katsoessa jotain kaunistakin löytyi harmaan ja ruskean sävyisetä maai

lmasta. Kotimatkalla oikein pysähdyin ihailemaan luonnon komeutta. Pakko yrittää tästäkin ajasta löytää jotain kaunista, sillä tätähän se nyt on siihen asti että tulee pakkasta ja lunta.

Pisarat päiväkodin pihapihlajassa ♥

Tämä yli viisikymmentä lintua sisältävä joutsenparvi ihastutti kotimatkalla ja huomioni kiinnittyi siihen että suurin osa niistä oli pareittain, joutsenhan on pariuskollinen koko ikänsä ♥

Portinpielen mänty on kasvattanut komean naavaparran.

Mukavaa viikkoa!

Lukuvuorossa:
Jussi Adler-Olsen: Pullopostia, Gummerus 2014

Aamutunnelmissa...

"Koira saattaa imarrella sinua, mutta sinä joudut imartelemaan kissaa."
- George Mikes -

Viikko on ollut melkoinen. Työviikko oli melko normaali, mitä nyt vietettiin diwalia ja peikkoperjantaita. Työn ulkopuolinen elämä on ollut stressaavaa, äidin vointi on vaihdellut päivittäin eikä vieläkään ihan hyvältä näytä. Ei tässä muuta voi kuin toivoa parasta. Onneksi kotona on olkapää johon nojata ja tassuterapiaa ♥♥♥. 

Tällainen hurmuri/julmuri oli vieressäni kun heräsin ja kun työnsin näppini väliin kesken pesupuuhien minulta napattiin verikoe pikkusormesta...

Aamukahvi takkatulen ääressä

Nemoa kiinnosti mamman voileivät ♥

Oli pakko lisätä tämä kuva: taikinaterapian tulokset kahvin kera ja huom, olen edelleen yöpuvussa, mitä tässä nyt enää kannattaa pukeakaan...

Rentouttavaa viikonloppua!


Lukuvuorossa:
Pia Heikkilä: Koodinimi kajaali, Otava 2014

Diwali..

"Olen tutustunut moniin filosofeihin ja moniin kissoihin. Kissojen viisaus on ylivoimaista."
- Hippolyte Taine -

Tänään vietimme lasten kanssa töissä hetken lattialla istuen kynttilöiden valaistessa ja tuoksuessa, ja juttelimme intialaisesta valon juhlasta diwalista. Sitä vietetään intiassa ja monissa muissa aasian maissa joka vuosi näihin aikoihin ja siellä se on virallinen vapaapäivä. Valon juhlan viettäminen sopisi hyvin meillekin tänne pimeään pohjolaan.

Happy Diwali ♥

Yömurehdintaa...

"Jotta ihminen säilyttäisi suhteellisuudentajunsa, hänellä pitäisi olla koira joka palvoo häntä ja kissa joka ei ole häntä huomaavinaankaan."
- Dereke Bruce -

Olen nukkunut huonosti, mutta tällä kertaa ihan konkreettisesta syystä, äitini joutui maanantaina sairaalaan. Monet oheisongelmat ovat valvottaneet minua, sillä yöllähän kaikki tuntuu aina todellisuutta pahemmalta. Olen myös miettinyt sitä mikä kenellekin on tärkeää, onko aikaa soittaa tai käydä katsomassa läheistään, välillä kyllä hämmästyttää ja kummastuttaa. Töissä onneksi voi unohtaa omat huolet ja nauttia lasten ilosta ja kirpeän aurinkoisista päivistä, ja kotona olen viritellyt kaamosvalot sisällekin.

Valoisaa loppuviikkoa!

Tampereella kissamaisissa fiiliksissä...

"Kissan naukaisu hieroo sydäntä."
- Stuart McMillan -

Naukaisuja ei eilen kuulunut, mutta sydämiä kosketti useampikin pieni ihana karvakerä kun vierailimme pian avautuvassa kissakahvila Purnauskiksessa Tampereella. Elämää ja elämyksiä blogin Pirkko järjesti meille bloggareille ja lukijoille tämän mukavan tapaamisen ja ihanan mahdollisuuden tutustua sekä toisiimme että kissakahvilan ihmisiin ja varsinkin kissoihin. Kahvilan asukkaita ovat tällä hetkellä pikkuruinen Piki, vilkas Viiru, supertassu Evo sekä varovainen Nurri. Kaikki tulivat tutustumaan meidän hassuja höpöttävään porukkaamme,joka suorastaan putosi polvilleen näiden hurmureiden edessä. Myös kahvilan ihmiset ottivat meidät sydämellisesti vastaan ja tarjosivat meille kahvit/teet ihanien leivonnaisten kera.

Taulut odottivat vielä paikkaansa seinillä

Piki lähes unten mailla Cherin sylissä

Lisää kissamaista taidetta

Viiru vetäytyi lepäämään riippumattoon

Pääsimme vielä tutustumaan Pirkon kauniiseen kotiin ja hänen uljaisiin itämaisiin kissoihinsa.

Gebsu upeine häntineen oli tämän toisen tapaamisen selkeä kunkku, Nipsu ja Béla näyttäytyivät kyllä mutta olivat vieraitten suhteen hillityn varovaisia.

                         

                            

Kiitos kaikille mukana olleille kivasta päivästä, erityisesti Pirkolle ja Purnauskiksen väelle ♥

Kissakahvilan avajaisia, Purnauskis carnevalia vietetään 31.10. Emil Aaltosen puistossa ja kahvila aukeaa yleisölle 1.11. osoitteessa Aaltosenkatu 31-33 Tampere.

Into ja Nemo kiittävät terveisistä ja ottivat tuliaset vastaan onnellisina.

Ps. Tirppatv:n lähetykset ovat alkaneet ;)

Monen moista....

"Kissat ja naiset tekevät mitä huvittaa. Miesten olisi syytä vain rentoutua ja totutella ajatukseen."
- Robert A. Heinlein -

Viikko on ollut aika haipakkaa. Töissä on ollut vähän erilainen viikko syyslomasta johtuen, siis vähemmän lapsia ja enemmän rästihommia hoidettuna, hyvä näin. Viikkoon on mahtunut myös koulutusta ja tänään illalla vielä teatteria työkavereiden kanssa. Kävimme katsomassa Studio Pasilassa Marie Jonesin Pikavoitto näytelmän, helpon rahan huokuttamia naisia esittävät Mari Perankoski ja Miina Turunen. Jones on kirjoittanut myös maan mainion näytelmän  Kiviä taskussa, joka on vetänyt jo yli kymmenen vuotta täysiä katsomoita rooleissa Martti Suosalo ja Mika Nuojua. Tämäkin ollaan muutama vuosi sitten käyty työporukalla katsomassa.
Tämän mukavan erilaisen viikon päättää huomenna retki Tampereelle kissakahvila Purnauskikseen, ja hyvässä seurassa tietenkin.

Mukavaa viikonloppua!

Viime vuonna lokakuun 19. päivä näytti tältä, tänä syksynä ei ole näillä kulmilla lunta nähty.

Inton söpöilyä vuosi sitten ♥

Luppopäivä...

"Jos eläimet osaisivat puhua, koira olisi sähläävä ylipuhelias heppu, mutta kissalla olisi harvinainen taito olla sanomatta sanaakaan liikaa."
- Mark Twain -

Eilisen messupäivän jälkeen uhosin että tänään en tee yhtään mitään, vietän luppopäivän. Olin kollegoiden kanssa Helsingin Wanhassa Satamassa Varhaiskasvatusmessuilla ja lähtö täältä meidän kylälätä oli jo seitsemältä aamusella ja takaisin kotona olin iltapuolessa. Luento- ja tavara tarjonta oli niin moninaista että olin vielä illallakin pyörällä päästäni ja jaloissa tuntui kaikki se tallaaminen...mutta yhtä kaikki, mukava päivä hyvässä seurassa.
Koska nukuin viikolla vähän ja senkin huonosti, tänään raottelin silmiäni pariin otteeseen mutta aamukahvin keittoon ryhdyin vasta melko myöhään aamupäivällä. Mies oli lähtenyt töihin jo aikaa sitten ja kissat köllöttelivät kuka missäkin, ei ollut kiirettä mihinkään. No, rauhallisen aamukaffittelun jälkeen lähdin ulos Inton kanssa. Istuttelin callunoita ja siirtelin kesäisiä vielä täysissä voimissa olevia muratteja syysasetelmiin. Myös terassille sateilta pelastetut kesäkukkaruukut oli kasteltava, marketta on yltynyt uuteen kukintaan, mutta vaihtanut väriä vaaleanpunaisesta valkoiseksi, jännä juttu.Äitienpäiväruusukin kukkii edelleen, syynä on kai tämä lämpö ja kosteus. Nyt aurinko taas pilkistelee ja optimistisesti vein pyykit ulos narulle. On muuten upea muutos kun aurinko paistaa; ensin maisema näyttää ankean ruskealle ja nuhjuiselle, mutta kun auringon valo tulee esiin kaikki hehkuu keltaisena ja kultaisena, ihana aurinko!

Nemo mamman kanssa sohvalla messupäivän iltana

Callunat & muratti = ♥

Virittelin jo kaamosvalotkin 

Rentouttavaa viikonloppua!

Lukuvuorossa:
Anna Gavalda: Lempi ei ole leikin asia, Gummerus 2014, kirjastosta

Pääasiaa...

"Koirat tulevat kutsuttaessa, kissat kuuntelevat viestin ja palaavat asiaan."


Nyt on monenlaista pääasiaa; pipo on pitänyt ottaa käyttöön ilmojen kylmennyttyä, päätäni on särkenyt enemmän ja vähemmän noin viikon verran ja kävin tänään kampaajalla.
Ensimmäinen pääasia on tullut ajankohtaiseksi kun pohjoistuuli on puhallellut melkoisen kylmästi ja koska olen viimeinkin viisastunut enkä halua palella,hyvä syy ottaa käyttöön uusi hieno pipo.
Toinen pääasia eli hienoinen päänsärky alkoi viime viikolla ja on jatkunut päivittäin. Kuluvalla viikolla syynä voi hyvinkin olla vähäiset yöunet, kumma kun on väsynyt muttei saa unta tai herää kolmen neljän aikaan eikä sitten enää saa unen päästä kiinni. Tänään vasta sen taas tajusin, kuutamoaika...
Kolmas pääasia ilahdutti väsynyttä ihmistä ja ilmettä; kampaaja! Mallista ulos kasvanut, haalistunut "kuontalo" ei ole mitenkään eduksi muutenkin väsyneelle naamataululle. Vaan nyt on toisin; pirteä syysväri ja kohentunut malli yhdistettynä mukavaan parituntiseen rupatteluun ihanan positiivisen ihmisen kanssa ♥. Ajattelin kotiin ajellessani että olipa onni kun löysin tämän kampaajan, tuttavuutemme alkoi siis vasta heinäkuussa, edellinen kampaajani opiskelee uutta ammattia ja olin sen tosiasian edessä että pitäisi löytää uusi luottoihminen. Ja se löytyi, heti ensimmäisen kerran jälkeen tuntui kuin olisin saanut uuden ystävän, puheen aiheet eivät loppuneet kesken ja hiukset ovat näyttäneet hyviltä. 

Tämän kuvan otin eilen ikkunan läpi, pojat terassipedillään harvinaisen lähellä toisiaan ♥

   

Sunnuntai leffa...

"Kissat ovat älykkäämpiä kuin koirat. Et voi pakottaa kahdeksaa kissaa vetämään rekeäsi."

Tänään on vietetty sunnuntaita leppoisissa merkeissä. Nukutttiin pitkään ja nautittiin aamukaffeet pitkän kaavan mukaan. Menin vielä takaisin peiton alle lueskelemaan ja vasta melkoisen myöhään sain repäistyä itseni ylös ja ulos. Ajattelin käydä keräämässä suppilovahveroita paikasta josta olen aina niitä löytänyt, mutta toisin kävi. Metsä oli kaadettu ja maa oli kuin jättiläisen kyntöpelto, ei siis sieniä, ei minkäänlaisia. Mutta mukavan metsäretken saaliiksi toin kotiin pussillisen sammalia (omasta metsästä tietysti) syksyn / talven askarteluihin. 
Iltapuolessa ajeltiin taas lähikaupunkiin kuinkas muuten kuin leffaan. Tällä kertaa käytiin katsomassa Miika Nousiaisen romaaniin perustuva Vadelmavenepakolainen jonka on ohjannut Leif Lindblom.  Nousiaisen loistava huumori näkyy ruotsalaisuuden ja suomalaisuuden kliseiden onnistuneessa käsittelyssä. Mainiot hahmot ja onnellinen loppu, tykkäsin.

Tässä vielä Inton näyte sunnuntai lököilystä ♥ 

Lukuvuorossa:
Nicolas Barreau: Pieni elokuvateatteri Pariisissa, Tammi 2014, kirjastosta


Mukavaa viikonalkua!

Lyhdyt...

"Kissa jota käärme on purrut, varoo jopa köyttä:"
 - Arabia -

Kumma juttu, kun lokakuu alkoi illat pimeni ihan silmissä! Tai sitten en ollut ajatellut mihin aikaan hämärä alkoi laskeutua syyskuun puolella..., joka tapauksessa tämä oli aasinsilta siihen mitä olen tänään puuhaillut. Kauppareissulla ajelimme paikalliseen halpahalliin mielessä isompi lintulauta, sillä keväällä parilla kolmella eurolla ostamani osoittautui liian pieneksi ja muutenkin toimimattomaksi. No, mieleistä lintulautaa ei löytynyt, mutta siellä oli paljon lyhtyjä! Voi mikä valinnan vaikeus, monta olisi ollut mieleistä muttä päädyin sitten merihenkiseen harmaaseen metallilyhtyyn. Kotiuduttuamme (kirjaston, rautakaupan, ruokakaupan, sienimetsän kautta) aloin tuunailla toista lyhtyä, kurpitsalyhtyä. Sepä olikin hauska homma: ensin kansi irti, siemenet ja kuidut ulos, "hedelmälihan"  irrotus ja sitten pääsin leikkimään poralla! Aloitin ensi sisällä, mutta oli sen verran sotkuista puuhaa että siirryin ulos. Ensimmäistä kertaa eläissäni porasin ja voin kyllä kuvitella että pikkuisen harjoittelemalla voisi saada vaikka kuinka hienoja kuvioita tehdyksi, mutta olen tyytyväinen tulokseen. Kurpitsan "lihasta" tuli vielä maukas sosekeitto ja siemenet ovat kuivumassa takan päällä, paahdan ne sitten joskus vaikka salaattiin ♥.

Leppoisaa lauantai-iltaa!