lauantai 23. toukokuuta 2015

Valmisteluja....

"Katselen nukkuvaa kissaa: se on kiertynyt kerälle ja kuorsaa pää niin autuaasti silkin pehmeää reittä vasten.
Se ei etsi jumalaansa liian kaukaa nukkuessaan itseään vasten oman luontonsa suojeluksessa."
- Sirkka Selja -

Eilen oli viimeinen työpäivä tällä erää, paluu sorvin ääreen joskus syksyllä. Vähän oli haikeuttakin ilmassa kun osa lapsista siirtyy eskariin. Muistot, halaukset ja kukat lämmittävät mieltä pitkään. Nyt tuntui hetken haikealta, mutta näin se elämä menee, eteenpäin. Työkaverit onneksi lupasivat poiketa kahville kun olen jumissa täällä kotona.
Kävin kauppareissulla ystävän puutarhalla missä vietettiin haitarimusiikin tahdittamana puutarhapäivää. Viime vuonna oli samaisena päivänä todella lämmintä ja kesäistä, nyt kylmät tuulenpuuskat tarttuivat pelottavalla voimalla juhlatelttaan. Puutarhalla on kuitenkin aina ilo käydä, säässä kuin säässä.
Tein kaalilaatikon uuniin muhimaan ja sitten valmistelin salaatteja jotka olen luvannut tehdä äitini huomisille syntymäpäiville. Lähisuku on kutsuttu juhlimaan vaikkei pyöreitä vuosia tulekaan täyteen, sillä päivänsankarin omin sanoin: tässä iässä täytyy/voi juhlia joka vuosi.
Yritän täällä hoidella kuntoon nirhamia; tikku jalassa, kynsivalli sykkii eilisten istutus hommien jäljiltä ja äsken kaalia suikaloidessani leikkasin peukalooni pikku viillon. Eihän nämä muuten mitään, mutta juuri nyt ei saisi tulla mitään tulehdukseen viittaavaa... Onhan tässä vielä reilu viikko aikaa, täytyy kai siirtyä siisteihin sisähommiin kuten lukeminen kissat kyljessä, sitä ajattelin kyllä tehdä vasta sitten toipilaana.

Keväisen kaunista toukokuun viikonloppua sinullekin!

Eilisen ihanat muistiaiset. Mistähän ne tietää että tykkään kissoista??



Kauniin herkät kevätlinnunherneet ovat lisääntyneet kovasti kotirinteessä. Sinivuokkojen kukinnan loputtua nyt näitä ♥.

Nemo hehkuu auringossa ♥









11 kommenttia:

  1. Minäkin pistäydyin puutarhalla tunnelmoimassa, haitari oli jo vaiennut, mutta kukat kukkivat. Jäätävä tuuli muistuttaa, että kevätsäähän ei ole luottamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime vuonna nähtiinkin siellä, puutarhalla siis :)
      Juu, kyllä se kesä sieltä tulee joka tapauksessa.

      Poista
  2. Uh, ihon varjeleminen haavoilta kävi todellakin työstä; on vielä tuoreessa muistissa. Intosta ja Nemosta en tiedä, mutta ainakaan meillä kissojen silittely ei ollut/ole aivan riskitöntä puuhaa.
    Kohta polvi-operaatiosi on ohitse ja voit keskittyä toipumiseen. Ainakin minua leikkaus jännitti ihan_kauheasti! Mukavaa, että sinulla on vähän lomaa ennen leikkausta -minulla oli pitkällisen järjestelyn jälkeen yksi päivä, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, onneksi nyt näyttää siltä että selvisin säikähdyksellä. Kyllä Into ja Nemokin välillä kynsiä käyttää, nyt täytyy olla ärsyttämättä ;).
      Kyllä minuakin jännittää, yrtän tietoisesti olla ajattelematta sitä toistaiseksi ja se että tietää mitä on tulossa on kaksipiippuinen juttu.. Pomo oli tosi ymmärtäväinen ja myönsi loman ilman muuta.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Eikö :). Kirjaa käytän varmasti jossain vaiheessa blogissa.

      Poista
  4. Olitpa saanut hellyttäviä lahjoja! Muista varjella itseäsi tulehduksilta ja vilustumisilta. Nyt lepoa vaan ennen leikkausta! <3

    VastaaPoista
  5. Onko kevät jo heti hoikistanut Nemoa? Ihanat kukat sulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Nemo melkein hankkii ateriansa itsenäisesti, kotona vain nuuhkasee ruokakippoa tai syö vähän raksuja ja koko ajan menossa.
      Kiitos, kukat ♥

      Poista
  6. Voi noita pikkuisia kissoja tuolla ruukussa! :D ♥

    VastaaPoista