"Jopa tyhmin kissa näyttää tietävän enemmän kuin mikä tahansa koira."
Eleanor Clark

Nyt se alkoi: LOMA!! Neljä viikkoa muita touhuja kuin ansiotyötä, jeeee. Ja sen neljän viikon jälkeen, näin on ainakin ennen ollut, menen taas innolla töihin ja palaan "normaaliin" rytmiin.

Luin loppuun sen kirjan josta kerroin aiemmin, Kunnian. Loppu oli surullinen ja onnellinen samaan aikaan, kurdiperheen isä jätti perheensä toisen naisen vuoksi, eikä tullut mitään seurauksia. Mutta kun hylätty vaimo ystävystyi ja ihastui, seurasi kunniamurha, vankilatuomio ja perheen hajoaminen. Mutta onnen ja ilon pilkahduksiakin kirjassa oli, rakkaus on aina kaunis asia, oli se sitten koulupojan ihastus punkkarityttöön tai ujon kielitaidottoman hylätyn naisen ihastus häntä leipomopuodissa rasismia vastaan puolustavaan kokkiin. Hyvä kirja, tykkäsin.

Ilmat ovat olleet melko upeat viime aikoina, mutta siitä huolimatta  olemme vihdoin taas jatkaneet kesken olevaa pintaremppaamme. Nyt on sitten maalattu sisäovia. Meillä on siis yli kaksikymmentä vuotta katseltu mäntypeiliovia, niitä tuiki tavallisia. Nyt pari ovea on uudessa kuosissa; tummanharmaa uusi maali ja valkoiset vanhan malliset vetimet. Näyttää muuten hyvältä, otan kuvia jahka saan aikaiseksi. Huomenna pitäisi mennä maalailemaan vanhempieni luokse äidille syntymäpäivälahjaksi lupaamani lasikuistin uudelleen maalaus ja samalla yksi kpl mäntysenkkiä saa uuden värin pintaansa.

Nyt ihanaista viikonloppua kaikille!

Eksyneen oloinen räksänpoikanen pihalla eräänä aamuna 

Lahja eräältä eskariin lähtijältä <3