Adriano Bocchellan kirja Kissat on nyt käyty läpi, tai ainakin kutakuinkin kokonaan. Laitan tähän lopuksi vielä määritelmän tuosta ihastuttavasta (ja vihastuttavasta) olennosta.
"Kissa: karvainen, pehmeä otus, jolla on viehettävät ja ristiriitaiset liikkeet ja joka rakastaa liikettä ja unta, on notkea mutta laiska, hellä mutta halveksuva, rakastava ja ylpeä, nöyristelevä ja epäluotettva, kotieläin mutta itsenäinen, sävyisä mutta villi, tunteikas ja juonitteleva, oikukas ja itsepäinen, utelias ja veltto, mutta aina, aina elegantti ja hienostunut. Sanalla sanoen: kissan ydin on ristiriidan perikuva."
Tuosta sanasta välipäivä tuli mieleen Havukka-ahon ajattelijan mietteet välikäsistä: ylimääräiset kädet kainaloissa joita voisi tarpeen tullen käyttää, olisiko välipäivä sitten ylimääräinen päivä tämän ja huomisen välissä...
Alkaa tämä harmaus ja pimeys käydä ahdistavaksi, pakostakin ajatukset kääntyy valoon ja aurinkoon; olisiko mahdotonta lähteä jonnekin valohoitoon vaikka viikoksi....mutta jospa sää täällä kuitenkin muuttuu mukavammaksi. No, jotain piristystä on keksittävä! Vaikka sitten pikkureissu Tallinnaan, sen kun tilaisi olisi edes jotain odotettavaa, ajatus on kypsymässä...
Tänään kuitenkin sytyttelen kynttilöitä ja suunnittelen tuiki tavallisen lauantai-illan viettoa kotona ikuisine saunoineen ja pitsoineen, rutiinithan luovat ihmiselle turvallisen olon.
Mukavaa lauantai-iltaa muillekin!
Muistoja heinäkuun auringosta!
Myös kissat pitävät rutiineista, huomauttaa Helmi Orvokki Naukula. ;)
VastaaPoistaNäin on, Helmi Orvokki on täysin oikeassa. Myös Into ja Nemo pitävät rutiineista ja jos niistä poiketaan on se usein pienen mielenosoituksen paikka ;).
Poista