Robert Southey
Harmaata on ollut pari viimeistä päivää, voi kai sanoa helmenharmaata kun kerran on helmikuu. Vaikka toisaalta helmenharmaa on mielestäni kaunis väri, mitä ei kyllä voi sanoa kun katsoo ikkunasta ulos. Toisaalta harmaassakin on oma viehätyksensä, esimerkiksi harmaat villasukat on niin lämpöiset ja perinteiset. Ostin eilen kaupunkireissulla kirjavaa sukkalankaa, villinä ideana yllättää tytär uusilla villasukilla. Yllättää senkin vuoksi etten juurikaan ole sukkia kutonut, enkä paljon muutakaan koska käteni eivät oikein enää kestä noita hommia. Joka tapauksessa illalla aloin innolla luomaan silmukoita ja kuinka ollakkaan, en pystynyt laskemaan kudinta kädestäni ennenkuin ensimmäinen sukka oli valmis! Aloitin vielä toisenkin sukan kunnes puolenyön maissa kömmin sänkyyn autuaasti kuorsaavan puoliskon viereen. Yöllä heräsin kun käsiä jomotti, mutta kyllä nuo sukat valmiiksi saadaan. Yritän urakoida niitä postin vietäväksi viimeistään tiistaina, jotta ehtisivät ystävänpäiväksi Turkuun, sillä pari seuraavaa päivää ollaan pikkulomasella Virossa. Äsken kun hain pienen matkalaukun varastosta pakkailua odottamaan, niin johan Nemo ehti sinne tutkimaan ja melkein näin ajatuskuplan sen pään päällä: "Mitä, mitä, mikäs tämä on? Ei kai mamma ja pappa ole lähdössä jonnekin...Intoo, tuu kattoon!"
Tuosta tulikin mieleeni aika jolloin lapsemme olivat pieniä ja sepittelimme tarinoita silloisten kissojemme Jassun (kärttyinen vanhapiika), Konstan (iki-ihana paimenkissa) ja Inton (itsekeskeinen, vähän avuton pentu) seikkailuista lähiympäristössä. Ne oli hauskoja juttuja, niillä oli mm. oma baari mitä piti pahamaineinen tappelupukarikolli Paavo ja siellä tarjoiltiin kollikaljaa, narttusiideriä ja pentupiimää. Onneksi osa noista tarinoista on kirjoitettu talteen, niitä on joskus hauska lueskella vaikka yhdessä nyt aikuisten lasten kanssa. Siitäkö lienee saanut alkunsa tyttären mielenkiinto kirjoittamiseen ja nykyisiin mediaopintoihin, tiedä häntä.
Mukavaa viikonloppua kaikillle, palaan kuvioihin alkuviikosta. Ja silloin alkaakin pesuhuoneen ja saunan remontti/uudistus...
Piristystä harmauteen |
Onneksi tyttärellä on pienet jalat, nopea kutoa... |
Mukavaa viikonloppua teille! Ihania nimiä olette keksineet. Kollikalja, narttusiideri ja pentupiimä :D Ihanat!
VastaaPoistaJoo, niissä tarinoissa oli kaikenlaisia hauskoja melkein oikeita nimiä ;))
PoistaItse keksityt tarinat ovat ihania, hyvä että olette kirjoittaneet niitä muistiin. Harmaa päivä on mitä parhain syy pysyä sisällä; olen opetellut virkkaamaan isoäidin neliöitä.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua teille!
Kiitos. Juu, opettelua tuo sukan kantapää minulle on edelleen, onneksi langan vyötteessä on ohje... Isoäidin neliöt on kivoja, niistä voi tehdä monenlaista mukavaa. Lokoisaa viikonlopun jatkoa myös teille.
PoistaMinun täytyy aina luntata sukan kantapää-ohje kirjasta ;)
PoistaMistä sää ammennat loputtomasti noita ihania kissa-aforismeja?
VastaaPoistaEnsin käytin omia kissakirjoja joita on jostain syystä kertynyt, nyt etsin netistä ;)).
Poista:)
PoistaMahtavia, kiitos niiden jakamisesta