"Kissa tulee yöllä sisään ikkunasta
hyppää sänkyyn hiekkaa tassuissaan
varistaa matkansa jäljet pitkin lakanoita.
Minä nukun mitään arvaamatta
mutta näen aamuyöstä merkillistä unta
jossa makaan aavikolla valtavan leijonan kanssa."
Loman jälkeinen elämä on koittanut, hitaasti ja rauhallisesti mutta "law and order" elämään on palannut.
On innostunut seuraamaan Teemalta niin espanjalaista Francon jälkeen- Alcantaran perhettä kuin italialaista Isä Matteon tutkimuksia. Mikään pakkomielle näiden katsominen ei ole, mutta jos osun sisälle sopivasti eikä ole tärkeämpääkään tekemistä, näitä katselee mielikseen. Tuntuu kai mukavalta kuulla välillä muita kieliä kuin iän ikuista englantia, keväällä seurasin myös kreikkalaista Saari-sarjaa niinikään Teemalta, olen myös lukenut kirjan johon kyseinen sarja perustuu.
Poikamme aloittaa ensi kuussa opiskelun ammattikorkeakoulussa ja nyt hän on löytänyt asunnon ja rakentaa ensimmäistä omaa kotiaan, tyttöystävän avustuksella. Vaikka tämä on ollut odotettavissa ja olen häntä kannustanut ja tavallaan odottanutkin oman elämän tietynlaista rauhoittumista, koen myös haikeutta yhden elämänvaiheen lopullisesta päättymisestä. Olen iloinen hänen itsenäisyydestään ja samalla vähän surullinen, viimeinenkin poikanen lentää pesästä, mutta näinhän elämän pitää mennä.
 |
| Joku tuli sylkkyyn kuivattelemaan itseään... |
 |
| Sato alkaa kypsyä, ekat omat tomaatit ja viinimarjatkin pikkuhiljaa |
Saari oli upeasti tehty sarja, minäkin seurasin sitä innolla Areenalta. Onneksi nuo karvaiset lapset eivät muuta pois kotoa.
VastaaPoistaSaari oli kyllä katsottava.
PoistaKarvalapsista saakin lohtua moneen asiaan ♥
Elämä muuttuu. Tsemppiä sinne!
VastaaPoistaNiin se tekee ja hyvä niin :)
PoistaHuoh! meillä menee poika vasta lukioon, mutta jo kylmii ajatus siitä, että aika koittaa.. pian! Onnea ja menestystä pojallesi uudessa, omassa elämässä :)
VastaaPoistaNiin se vaan on että vuodet kuluvat hurjalla vauhdilla, vastahan tuokin meni ammattikouluun ja nyt on käyty intti ja oltu töissäkin jo jönkin aikaa.
PoistaKiitos, onneakin tarvitaan ♥
Voi, nythän minä löysin kivan blogin. Sattumoisin minultakin lähti syksyllä nuorin lapsi maailmalle ja olen sekä "Francon jälkeen" että "Isä Matteon" ystävä. Ensimmäinen on jo koukuttanut, mutta toisen jätän joskus katsomatta ettei kaikki jää tekemättä. Molempia kieliä olen opiskellut ja kiva pinnistellä.
VastaaPoistaKissakin talostani löytyy : )
Kaunis runo ja kaunis kissa!
Kiitos ja tervetuloa Käpälämäkeen Mayo!
PoistaKuulostaa siltä että meidän elämäntilanteissa on paljon samaa :),
toivottavasti viihdyt juttujeni parissa jatkossakin.