Näitä aikoja...

"Elämää ei voida kirjoittaa; se on elettävä."
- Oscar Wilde -

Töissä on alkanut salaperäinen joulutouhotus; päiväkotia on koristeltu, on laitettu valoja sinne tänne, kuusi on jo kannettu sisälle ja joka päivä avataan luukku Tiuku-tontun kalenterista, ihanaa aikaa! Vaikka kotona jo nautinkin siitä että joulua vietetään aikuisten kesken rauhassa fiilistellen, töissä näen sitä ihanaa lasten joulun odotusta ♥.
Kotona olen pikkuhiljaa laittanut joulua, koristeita, kukkia ja tänään leivoin pipareita. Taikinaan sain idean Kinuskikissan sivuilta, nämä kun eivät ole niitä perinteisiä joulupipareita vaan vaaleita kardemummalla maustettuja vähän pehmeitä pikkuleipiä ja maistuvat ainakin minun suussani tosi hyville.
Yhtenä iltana mies päästi Nemon alakerrassa sisälle ja se kipitti suoraan yläkertaan minua moikkaamaa. Hämmästyneenä katselin kollia joka näytti jotenkin oudolle; sillä oli ikäänkuin tumma kaulus tai leukaparta! Ihneteltiin mistä se on moisen voinut saada ja lopulta keksin että sen on täytynyt juoda ulkona ulkotulen nokiselta alustalta sadevettä. Nemon olo "partakollina" jatkui muutaman päivän, kunnes eilen illalla kaadoin veden pois.
Torstaina käytiin virkistäytymässä Ilari Johanssonin stand-up esityksessä ja kyllä sai nauraa. Aiheita riitti laidasta laitaan; tverkkaus, pakolaiset, poliitikot, pikkujoulut, lapset, biltemamiehet yms, unohtamatta tietenkään meitä katsomossa istujia. En koskaan ottaisi paikkaa eturivistä, siinä on aika kuumat paikat...

Oikein hyvää lauantai-iltaa ja itsenäisyyspäivää kaikille!

Parrasta oli vaikea saada kuvaa, tässä vain aavistus näkyvissä. Ja äsken kun tuli sisälle, sillä on taas tumma kaulus!

"Mamma, sä oot ärsyttävä sen kameras kanssa..."

Joulukylän uusia asukkaita

Kummipojan vaimon suunnitelemia suloisia joulukortteja ♥