"Parasta eläimissä on se, etteivät ne puhu paljon."
Thornton Wilder

Vaikuttava

Perhonen tykkäs mun korvasta :)

Nyt on taas pakko kertoa kirjasta jonka luin aamulla loppuun, kyseessä on Victoria Hislopin opus Saari. Kirjan tapahtumat alkavat nykypäivän Lontoosta, mutta pääasiassa kaikki tapahtuu Kreetalla ennen ja jälkeen toisen maailman sodan. Kreetalla pienessä Plakan kylässä ja sen edustalla välimeressä Spinalongan saarella, jossa oli leprasiirtola. Kirja kertoo yhden suvun draagisen tarinan ajasta, jolloin spitaaliin ei vielä ollut löydetty lääkettä ja siihen sairastuneet eristettin muusta yhteiskunnasta omaksi yhteisökseen. Elämä kuitenkin jatkui sekä kylässä että saarella melko samanlaisena kummassakin, sillä erolla että saarella olevilla ei ollut mitään muuta yhteyttä ulkomaailmaan kuin vene, joka toi tarvikkeita ja lääkärin säännöllisin välein käymään. Kirjassa on rakkautta ja kuolemaa, mukavan lempeästi kerrottuna ja tietoa aiheesta joka on ainakin minulle ollut ennen tuntematon. Lepraan löytyi lääke ja siirtola suljettiin, mutta tervehtyneitten potilaiden ei ollut kovin helppo sopeutua normi yhteiskuntaan eikä yhteiskunnan heihin. Kirjassa on ankeasta aiheesta huolimatta onnellinen loppu ja oli kiva lukea kun paikannimet olivat tuttuja :).