Vierailla mailla...

"Nouskoon tie sinua kohtaamaan.
Olkoon tuuli aina takanasi.
Lämmittäköön aurinko aina kasvojasi ja sade pisaroikoon pehmeänä niitylläsi.
Pidelköön Jumala sinua kämmenellään kunnes jälleen kohtaamme."
- irlantilainen rukous/siunaus -

Dublinin reissu on tehty ja ollaan taas onnellisesti kotona paluumatkan lentojen takkuilusta huolimatta. Kaikki sujui hyvin ja kaikki pääsivat matkaan vaikka välillä jo näytti että porukka pienenee ainakin yhdellä. Oli mukava matkustaa omien nuorten aikuisten kanssa, päivisin tutuistuimme kaupunkiin kukin pari omalla tavallaan, välillä treffasimme pikapikaa ja iltaisin kävimme yhdessä syömässä. Kaikki tietysti odottivat tutustumista aitoon irlantilaiseen musiikkiin ja useissa pubeissa sitä olikin tarjolla seitsemänä päivänä viikossa. Tiistai-iltana kaikki olivat niin väsyneitä päivän ahkeran nähtävyyksiin tutustumisen jälkeen että yhteisellä päätöksellä lähdimme hotellille ja nukkumaan jo ennen yhdeksää, musisoiti pubeissa kun alkaa vasta kymmenen maissa. Keskiviikkona ja siis viimeisenä Dublinin iltana olimme kaukaa viisaita ja pidimme kukin kunnon lepotauoan kaupungilla kiertelyn ja illan yhteisen ruokailun välissä, niinpä sitten jatkoimme iltaa lähellä hotellia olevassa musiikkipubissa. Iloinen irlantilainen kansanmusiikki oli mukavaa kuunneltavaa kahden jo keski-iän ylittäneen taitavan muusikon irrotellessa mukavissa puitteissa. Vietimme samalla vähän etukäteen kuopuksemme 24 v. synttäreitä kun olimme kaikki koossa, oikea päivä on tänään. Ilta oli mukava päätös yhteiselle pikku lomalle ja sanoinkin että koskahan taas istutaan iltaa yhdessä tällä tavalla kun kaikilla on oma elämä opiskeluineen ja töineen, vähän haikeuttakin mahtui siis yhteiseen iloon. 

Phoenix parkin kauniita istutuksia

Hotellin kulmilla ♥

Rakastan näitä ovia ♥

Dublinin linna

Puolen pennin silta

Mukavaa viikonloppua kaikille ♥

Ohikiitävää...

"Vaik olis yhdeksän henkeä,
se tekee onneen loven, kun jättää häntänsä väliin oven.
Mutta silloin kun elämä surkeelta näyttää,
on ainakin hyvä syy ruokakuppia täyttää."
- kirjasta Kissan kosketus -

Torstaina ennen juhannusta sain tiedon isän elämän päättymisestä. Vaikka sitä jo tiesi odottaa, tieto iski kuin moukari sillä hetkellä. Juhannusta on vietetty läheisten kesken surullisissa mutta jollain tapaa myös seesteisissä tunnelmissa, muisteltu, naurettukin, mutta ennen kaikkea nautittu rakkaiden lohduttavasta läheisyydestä. Itku on ollut herkässä, muttei kuitenkaan päällimmäisenä eikä musertavana, vaan helpottavana ja luvallisena. Näin se menee, kyllä tästäkin selviydytään, yhdessä.

Juhannuspäiväniltana kun yhteisen ruokailun, Trivial Pursuit matsin ( me voitettiin, siis vanha pari vs 2 x nuoripari) ja saunan jälkeen makoilin lepuuttamassa jomottavaa koipeani aloin katsella tv:stä jälleen kerran Abban musiikkiin perustuvaa leffaa Mamma Mia. Abban musiikki kuuluu oleellisena osana omaan nuoruuteeni, aikuiseksi kasvun vaiheeseen, ja eilen lieneekö johtunut kaikesta muusta, biisit kolahtivat ja liikuttivat minua melkein kohtuuttoman paljon. Onneksi katselin leffaa yksin ja sain nyyhkiä rauhassa. Niin paljon muistoja ja tunteita liittyy noihin kappaleisiin, mm Chiquitita, Our Last Summer ja Slipping Through My Fingers; nuoruuden rakkaudesta lasten kotoa muuton haikeisiin hetkiin. Ei voi muuta sanoa kuin että itku tekee hyvää, kunhan pysyy kohtuudessa niinkuin monessa muussakin asiassa. Tunteiden juhannus kerrassaan.

Mukavaa juhannuksen jälkeistä elämää ihan jokaiselle!

"Ei koskaan sunnuntaisin..."

"Karvaiset pikku veijarit ovat vain syviä, syviä kaivoja, joihin heität tunteesi."
Bruce Schimmel

Tuo otsikon lause on Manos Hadjidakiksen säveltämä laulu saman nimiseen  elokuvaan (v. 1961) esittäjänään Melina Mercouri. Biisin kyllä tiesin mutta muun tiedon katsoin googlesta, kreikkalaisesta rebetika musiikista olen pitänyt ensimmäisestä kreikan matkastani (joskus kahdeksankymmentä luvun alkupuolella...) lähtien. Nuo ensimmäisiltä matkoilta ostetut c-kasetit ovat edelleen tallella, oi niihin liittyy paljon muistoja villistä nuoruudesta ennen tuon armaan aviomiehen tapaamista. Ja toki tehtiin myös yhteisiä matkoja kreikkaan , matkakohteisiin joita ei enää näy matkanjärjestäjien  tarjonnassa, mm häämatka Ierapetraan Kreetan etelärannikolle. Olipas mainio aasinsilta kreikan muisteluille...

Tänään ei ole taas ollut hajuakaan syksyn tulosta, niin kaunis loppukesän päivä on ollut. On käyty sienimetsässä, hävitetty pari pensasta pihalta, tehty ja nautittu ruokaa, seurusteltu yms mukavaa. Ja on ollut ihanan lämmin, suorastaan kuuma kun jotain fyysisempää on tehnyt, mutta ei haittaa nautitaan nyt kun vielä voidaan. Toivottavasti kaunis kuulas sää jatkuu vielä tulevan viikon jälkeenkin, sillä silloin lähdemme lomailemaan pikkuiseen kelohonkamökkiin mukavaan mäntykangasmaastoon.