Syksy saa..

"Kun tulet umpikujaan, muutu - muuttuneena pääset läpi."
- I Ching -

Niin ollaan taas virallisesti tultu syksyyn ja kesä alkaa olla ohi. Luonnossakin näkyy jo syksyn merkkejä, koivun keltaisia lehtiä satelee maahan ja jossain vaahteroissakin on jo syksyn väreja, ainakin täällä meillä kun tässä katselen ikkunasta. Itsekin vaihdoin jo kesän vaaleuden syksyn sävyihin kun kävin eilen kampaajalla, tuntui hyvälle saada taas väriä elämään ja hiukset siistiksi.
Reissukissa on pysytellyt viime päivät tiiviisti kotinurkissa, yötkin nukkunut niin tiiviisti kyljessäni kiinni että välillä jo vähän ahistaa, varsinkin kun viime yönä kyljessäni nukkui kaksi kissaa... mutta on ne niin suloisia siinä nauttiessaan ihmisen lämmöstä ettei niitä voi poiskaan siirtää ♥. Ja on se kissojen lämpö ihan mukavaakin, kun lämmityskausi ei ole vielä alkanut ja tuntuu niin viileältä.. Iltaisin ja aamuisin pitää äkkiä vetää villasukat jalkaan, eikä villatakkikaan ole pahitteeksi,  odotan jo iltoja takkatulen lämmössä. Ehkä jo tänään...

Into unten mailla ♥

Kiven kolossakin joku kissa kurkistelee...

Inton kaljut ohimot, iho on jo parantunut eikä rapsuttele enää.

Yksinäinen kurjenkello vielä kukkii 

Hillomarjat pitäisi kerätä ennenkuin räksät syö kaikki

Pojan vanha tv-taso uusiokäytössä

Reissukissa kotosalla 

Hyttynen kiusasi...

Mukavaa syyskuun alkua!

Syyskuun suloinen sunnuntai...

"Hyvä ihminen ruokki ensin kissansa ja käy vasta sitten itse ruokapöytään."
-Heprea-

On ollut kerrassaan kaunis viikonloppu! Oikein houkuttaa ulkona puuhailuun ja metsissä kuljeskeluun.
Perjantaina kävimme sienestämässä ja löysimme kanttarellejä ja herkkutatteja. Ensin mainitut syötiin eilen pitsassa ja tatit kuivasin. Olen aikaisemmin kuivannut vain suppilovahveroita ja minun halpiskuivurilleni tatit olivatkin aikamoinen haaste. Siis kesti pitkäään... mutta ovat nyt tuoksuvina kuivina suikaleina purkissa odottamassa lisää kavereita. Juuri äsken kävimme taas metsässä sienet mielessä, emmekä löytäneet mitään, ei yhtään mitään. No, eväskahvit kuitenkin juotiin ja onneksi oli kamera mukana, ainahan voi kuvata ♥.
Eilen kokeilin myös uusia betonimuottejani ja myös joitain muita. Tänään aamulla innoissani aloin niitä irrotella ja: aivan liian aikaisin, kaikki vähän kärsivät hätäisyydestäni...uusi yritys! Laitan kuvia sitten kun olen niihin itsekin tyytyväinen.
Tänään iltapäivällä kävimme mieheni kanssa pitkästä aikaa elokuvissa. Perjantaina sai ensi-iltansa Tuomas Kyrön romaaniin perustuva Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja. Antti Litja teki loistavan pääroolin, vaikka niin usein mielensä pahoittikin, tässä kirjan tyyliä uskollisesti noudattavassa hyvän mielen leffassa. Tykkäsin. Nyt odotan innolla Miika Nousiaisen romaaniin perustuvaa leffaa Vadelmavenepakolainen jonka ensi-ilta on lokakuun alussa. Ja  pari muutakin kotimaista olisi nähtävä vielä; Kesäkaverit ja Aikuisten poika. Taisi tulla leffabuumi.
Kissat nauttivat takakesästa, luuhaavat ulkona yöt ja melkein päivätkin. Onneksi käyvät välillä näytillä, ettei mamma huolestu.

Mainitsin jokin aika sitten lukuvuorossa olleen kirjan Tummanhopeinen meri (kirj. Susan Fletcher).
Kirja oli lumoava, sadunomainen kertomus karun saaren ihmisistä iloineen ja suruineen ja salaperäisetä kalamiehestä joka eräänä yönä huuhtoutuu rantaan. Suosittelen.

Nyt lukuvuorossa:
Fredrik T. Olsson, Ketjureaktio, Tammi 2014, kirjastosta

Mukavaa viikonalkua auringon paisteessa!

Paistaa, paistaa...

Riippukeinukausi on alkanut! 
Eilen sain loppujen lopuksi terassin siivottua talven jäljiltä kaikesta "kamasta" ja kevään pölyista. Tänään kävimme ostamassa sinne jo jonkin aikaa himoitsemani kalusteet, "kevyet" metalliset, juuri sopivat iltapäiväkaffeille tai lämpimänä kesäiltana viinilasillisen kanssa istuskeluun. Ja tietenkin myös riippumatto laitettiin viimein paikoilleen, kun ilmatkin lopulta sallivat siinä köllöttelyn. Ehdin sen toki jo testaamaan, mikään ei ole mukavampaa kuin kirjan kanssa riippukeinussa kevyesti keinahdellen nautiskella kesän lämmöstä. Parhaimmat päiväunet siinä myöskin saa nukuttua... Ennen riippumaton testeusta käytin ahkerasti klapikonetta ja sen jälkeen makoilu maistui makealle käen kukkuessa.
Nyt kun ilma lämpeni, kissat ovat siirtyneet kesäaikaan. Ulkoillaan siis ympärivuorokauden ja kotona käydään vain tarkistamassa ruokakupin sisältö. Tai Nemo lähinnä näin toimii, Into viihtyy kyllä kotona näin kesän lämpimilläkin. Ja kyllä ne molemmat onneksi usein käyvät näyttäytymässä, eilen tosin olin jo huolestua kun Nemo lähti retkilleen aamuyöstä ja tuli seuraavan kerran kotiin illalla kahdeksan maissa. Jouduin jo nieleskelemään paniikkia ja annoin aikaa aamuun ennekuin päästän mielikuvitukseni irti kauhukuvitelmille mitä olisi voinut tapahtua, mutta Hän tuli kotiin ja mamma sai rauhan ♥. Ilmeisesti Into vaistosi hermoiluni ja pysyi kotosalla ja lähettyvilläni rauhoitellen minua ♥.

Makoilkoon mamma vaan riippumatossa, täällä on mukavampaa.

Uudet kalusteet ♥

Tulppaanien kukinta on alkanut.

Näitä "alieneja" ehdin jo kaivata, mutta kotkansiipi vain nukkui pitkään.