Siellä ja täällä...

"Ystävä on henkilö, joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen."
- Henry David Thoreau -

Eilinen oli taas menopäivä. Aamupäivällä kävin ensin töissä moikkaamassa työkavereita ja vähän myös hakemassa tuntumaa työhönpaluuseen, ei tässä enää kauaa lomailla... Lapsia oli ihana nähdä ja vastaanotto oli sydäntä lämmittävä, kiva päästä taas pikkuihmisten kanssa touhuilemaan. Työpaikalta jatkoin matkaa ystävän luokse kuulemaan matkasta Liverpoolin Beatlesviikolle. Jutustelun lomassa syötiin ihanaa kaalilaatikkoa joka oli tehty uudella tvistillä; kookosmaidolla ja jasmiiniriisillä ja lihan sijasta soijarouhetta. Oli ihan älyttömän hyvää ♥. Matka oli ollut todellinen "once in a lifetime" kokemus, vaikka monet matkakumppanit olivat jo konkareita Beatlesviikon kävijöitä. Oli kiva kuulla kaikesta siitä tarjonnasta mitä Liverpoolissa oli mahdollista kokea. Ystävällä oli kotonaan myös melkoinen yllätys; entinen postikoira, nykyinen puutarha/kirppiskoira Stig oli saanut "pikkuveljen", Shregin. Voi mikä sydämenmurskaaja tuo pikkuinen olikaan, muttei tietenkään voittanut Stigiä ♥. Veljeksillä oli niin vauhdikkaat nassikkapainit että matot menivät rullalle ja ulkona leikittiin kaikkien lasten tapaan: ota kiinni jos saat!
Kotimatkalla poikkesin vielä toisen ystävän luona asioimassa ja sielläkin oli uusi perheenjäsen, pikkuinen kollipoika nimeltään Ransu. Nyt vasta tajusin etten huomannut ollenkaan ottaa kuvia Ransusta, taisin olla niin lumoutunut tuosta pikku hurmurista ♥.
Tänään olenkin sitten ollut ihan kotona koko päivän. Aloitin yläkerran maalausurakan kaiteesta, helpomman kautta voisi sanoa, jatkan huomenna. Päivä oli niin kaunis että se houkutteli viemään pyykit pitkästä aikaa ulos kuivumaan ja ihme kyllä ne myös tekivät sen. Tein myös vähän betonihommia, siihenkin houkutteli kaunis ilma. Katsotaan mitä niistä tulee kunhan kuivuvat.
Illan vietin ystävän kanssa höpötellen. Tuntuu että vauhti kiihtyy kun loma lähestyy loppuaan, täytyisi ehtiä vielä niin paljon, ikkunatkin pitäisi pestä ja auto ja ... no saas nähdä mihin aika riittää.

Stig ja Shreg ♥

Kuin vanhasta "sidostesukka kestää"- mainoksesta. Nalle Puhkin näytti kestävän yllättävän hyvin.

Suloinen nappisilmä Shreg ♥

Ei pöllömpi paikka tuo Liverpool ;)

Aurinkoisia päiviä meille kaikille!

Käsitöitä, pihalla...

"Olen kissojen aatelia.
Syön lihaa, en taatelia.
Paitsi silloin kun kukaan ei nää,
ruoansulatuksen vuoksi saatan pureskella heinää."
- viimeinen viisaus kirjasta Kissan kosketus -

Olen aivan myyty, in lööv noihin ihaniin tuoksuviin freesioihin! Ja niitä aukeaa joka päivä lisää ♥.

Betoniaskarteluja olen tehnyt jonkun verran vuosien mittaan ja nyt olen taas kerran innostunut. Viime perjantaina sekoittelin kottikärryssä satsin laastia ja valoin pari juttua. Kummankin kohdalla tuntui siltä ettei tästä kyllä mitään tullut, mutta tulipa kuitenkin, ja olen jopa tyytyväinen tulokseen.

Työkaveri tuli iltapäivällä käymään ja ajattelin että nyt istutaan ulkona ja nautitaan pientä suolaista mehun kera. Ja mitä tai kuka pöydältä löytyikään...

En nostanut kissaa pöydälle, kuten sanotaan, vaan se tuli siihen ihan itse.

Aurinkoista viikkoa!

Syyskuun suloinen sunnuntai...

"Hyvä ihminen ruokki ensin kissansa ja käy vasta sitten itse ruokapöytään."
-Heprea-

On ollut kerrassaan kaunis viikonloppu! Oikein houkuttaa ulkona puuhailuun ja metsissä kuljeskeluun.
Perjantaina kävimme sienestämässä ja löysimme kanttarellejä ja herkkutatteja. Ensin mainitut syötiin eilen pitsassa ja tatit kuivasin. Olen aikaisemmin kuivannut vain suppilovahveroita ja minun halpiskuivurilleni tatit olivatkin aikamoinen haaste. Siis kesti pitkäään... mutta ovat nyt tuoksuvina kuivina suikaleina purkissa odottamassa lisää kavereita. Juuri äsken kävimme taas metsässä sienet mielessä, emmekä löytäneet mitään, ei yhtään mitään. No, eväskahvit kuitenkin juotiin ja onneksi oli kamera mukana, ainahan voi kuvata ♥.
Eilen kokeilin myös uusia betonimuottejani ja myös joitain muita. Tänään aamulla innoissani aloin niitä irrotella ja: aivan liian aikaisin, kaikki vähän kärsivät hätäisyydestäni...uusi yritys! Laitan kuvia sitten kun olen niihin itsekin tyytyväinen.
Tänään iltapäivällä kävimme mieheni kanssa pitkästä aikaa elokuvissa. Perjantaina sai ensi-iltansa Tuomas Kyrön romaaniin perustuva Dome Karukosken ohjaama Mielensäpahoittaja. Antti Litja teki loistavan pääroolin, vaikka niin usein mielensä pahoittikin, tässä kirjan tyyliä uskollisesti noudattavassa hyvän mielen leffassa. Tykkäsin. Nyt odotan innolla Miika Nousiaisen romaaniin perustuvaa leffaa Vadelmavenepakolainen jonka ensi-ilta on lokakuun alussa. Ja  pari muutakin kotimaista olisi nähtävä vielä; Kesäkaverit ja Aikuisten poika. Taisi tulla leffabuumi.
Kissat nauttivat takakesästa, luuhaavat ulkona yöt ja melkein päivätkin. Onneksi käyvät välillä näytillä, ettei mamma huolestu.

Mainitsin jokin aika sitten lukuvuorossa olleen kirjan Tummanhopeinen meri (kirj. Susan Fletcher).
Kirja oli lumoava, sadunomainen kertomus karun saaren ihmisistä iloineen ja suruineen ja salaperäisetä kalamiehestä joka eräänä yönä huuhtoutuu rantaan. Suosittelen.

Nyt lukuvuorossa:
Fredrik T. Olsson, Ketjureaktio, Tammi 2014, kirjastosta

Mukavaa viikonalkua auringon paisteessa!

valmista, tai ainakin melkein...

Nyt on pakko laittaa kuvia, grilli on valmis! Ja vieläpä hyvissä ajoin ennen juhannusta. Aina mahtuu mukaan myös jokunen kissa...

 Eilen oltiin vielä tässä tilanteessa...

 Sivutuote...

 Kuva-arvoitus: Missä kissa?

 Ja siinä se nyt on!

 Tuohon ihanaan turkoosiin kattilaan istutan jotain mukavaa ♥

Koristeet on noudettu Kreikan eri saarilta....

Ja haluan vielä huomauttaa että betonityöt ovat minun käsialaani, puutyöt miehen. Me onnistuttiin molemmat mielestäni tosi hienosti.


Lukuvuorossa:
Donna Leon, Pedon palkka, Otava 2014, oma kesädekkari