Uneton Käpälämäessä...

"Elämä on yliopisto, jossa kaikki ovat opettajia. Kun heräät, muista mennä kouluun."
- tuntematon -

 Viime yönä uni tuli pienissä pätkissä. Mietin eilen sairaalasta kotiutuneen äitini pärjäämistä, työasoita ynnä muita nyt päivänvalossa pieniltä tuntuvia, mutta yön pimeinä tunteina suuriksi kasvavia asioita. Jotta saisin ajatukseni hallintaan luin kirjaa, niinkuin usein unen katkettua. Tällä kertaa kyseessä oli Helen Garnerin teos Vierashuone. Garner on minulle entuudestaan tuntematon kirjailija, mutta onneksi tutkin kirjastossa aina ensimmäiseksi uutuushyllykön, sieltä tämänkin helmen löysin. Kirja on surullisen kaunis kertomus Helenistä joka on tarjonnut vierashuoneensa syöpäsairaalle Nicolalle hoitojen ajaksi käyttöön, tietämättä mitä kaikkea se tuo tullessaan. Missä menee auttamisen ja jaksamisen  raja, sitä käsitellään lämpimästi ja myötätuntoisesti kuten myös ystävyyttä ja elämän rajallisuutta. Surullisesta aiheestaan huolimatta kirja jätti rauhallisen ja hyvän olon, nukuin unia näkemättä aamuun.

Lumipyryn keskeltä toivotan mukavaa lauantain jatkoa ja iloista laskiaissunnuntaita!

Lunta tulvillaan...

"Kissaa on turha yrittää saada luopumaan jääräpäisyydestään."
- Robert A. Heinlein -

Viime yönä en saanut unta, joten lueskelin kirjaa sohvalla kissat seuranani. Into löhöili uudessa upeassa joulupesässään ja Nemo ihmetteli moista ♥.
Aamulla kun nousin ylös maailma oli muuttunut talven ihmemaaksi, puhtaan valkeaa koskematonta lunta kaikkialla, toivottavasti joulunakin näyttää tältä.

Nyt lauantai-illan viettoon: saunaa, brittidekkareita ja pitsaa, niistä se muodostuu ♥
Mukavaa iltaa teillekin!

Viikon väsymys...

"Kissa juo vettä, josta kuunsäteet heijastuvat, kuvitellen sen olevan maitoa."
- Zen sananlasku -


Väsynyt. Se on ainoa sana kuvaamaan tämänhetkistä olotilaani. Hitto kun olen tällainen kuuhullu, kuutamolla usein käy niin että olen väsynyt, mutta uni ei tule. Valvon tuntitolkulla, luen ja sammutan valot uskoen että nyt nukahdan, eikä vieläkään. Tilannetta ei mitenkään helpota se että tietää kellon soivan puoli kuusi. No, kun aikansa nukkuu huonosti, tulee sekin yö että nukkuu hyvin. Tämän lisäksi minua on  muutaman päivän vaivannut närästys ja sekin tietysti enemmän makuuasennossa.... Odotan siis innolla viikonloppua että saan nukkua aamusta, sillä kumma kyllä aamulla sitä unta  riitttäisi! Nautin ajatuksesta kun mies lähtee lauantaina töihin ja saan jäädä kissojen kanssa sänkyyn löhöilemään ja nukahtamaan ihanasti uudelleen.... Vain yksi työpäivä erottaa minut tuosta unelmasta, olispa jo huomisilta.
Kiertelin tänään pihalla kameran ja kissojen kanssa ♥

Viimeinen kuva sisältä nyt ♥

TV mainonnan uhri: sunnuntaina Hiljaiset sillat Avalta klo 21.00 ♥

Hidas hämärä

"Rauhallisuuden ihanne näkyy istuvassa kissassa."
Jules Reynard

Tänään olen lähtenyt hitaasti käyntiin. Valvoskelin taas aamuyöstä ja niinpä sitten kun mies lähti töihin kahdeksan maissa, nukahdin uudellen ja heräsin kymmeneltä. Ja nukahdin taas herätäseni yhdeltätoista! Silloin lähes väkisin revin itseni irti puolihorteesta tähän hämärään päivään. Muuta hyvältä tuntuu nukkua kun nukuttaa... 

Tämä toipilasaikani on tuonut monenlaisia muutoksia muidenkin elämään kuin minun. Mies on joutunut huolehtimaan monista kotitöistä jotka ovat aina automaattisesti kuuluneet minulle. Eipä tuo ole niistä valittanut, mutta ei se aina ihan helppoakaan ole ollut, molemmin puolin. On vaikea katsoa sivusta toisen tekevän omia tuttuja hommia hiukan eri tavalla ja pidätellä ettei sano mitään. Mutta hyvin hän on selvinnyt ja ollut jatkuvasti valmis auttamaan milloin missäkin.

Kissat ovat olleet varovaisen kiinnostuneita kyynärsauvoistani. Niitä on nuuskittu ja kun könkkään päästämään kolleja ulos tai sisään, kepit kierretään varoen. Nemo on jotenkin pitänyt enemmän hajurakoa, tosin ominaiseen itsenäiseen tapaansa. Into taas on mielestäni ottanut hoivaavan asenteen mammaan. Yöllä Into tulee päälleni kehräämään kun levottomana pyörin ja haen asentoa. Yhtenä yönä käänsin ja väänsin ja pari kertaa siirsin Inton päältä viereeni, mutta aina uudelleen tuo ihana otus kiipesi kylkeni päälle johon sitten loppujen lopuksi jäi, ja minä nukahdin. Into osaa myös varoa kipeää jalkaani, ennen se hyppäsi sänkyyn ja juoksi ylitseni, nyt tulee varovasti välistämme ja kiipeää kehräämään.

                       
                                          Valkovuokkojen aikaan

Uneton yö

"Kissat ovat mukavuuden asiantuntijoita."

James Herriot

Nukuin huonosti. On vaikea löytää hyvää asentoa kun kylkinukkujana joutuu nukkumaan vain selällään... ja oli kuuma ja jomotti ja mikään ei sujunut. No, sainpahan luettua Reijo Mäen uusimman Vares-dekkarin Intiaani. Joskus vuosia sitten odotin innolla aina uutta Varesta, mutta jostain syystä viime vuosina tunne on jotenkin väljähtänyt, ei iske enää. Tämänkin luin lähes yksinomaa siksi, että mies sen itselleen tilasi ja nyt kun sattuu tuota aikaa olemaan niin..

Tilasin tänään joulukortteja ja -kalentereita, ja taisi siinä samalla löytyä jotain isänpäiväksikin. Helppoa tuo kaupassa käynti täällä sängyllä kissan kanssa pötkötellen ... Tänään on päikkärit paikallaan.

                                Suloinen Nemonen seurana