"Joskus se istuu jalkojesi juuressa katsoen silmiisi niin hellällä ja hyväilevällä katseella, että sen katseen syvyys pelästyttää sinut."
Theophile Gautier

Tänään kyläilimme taas tyttäremme luona Turussa. Matka sujuu jo tottuneesti ja ajallisestikin tuntuu lyhyeltä; vajaa kaksi tuntia per suunta. Olimme siis Turkkusessa jo yhdentoista jälkeen. Kotoa lähtiessä oli melkoinen sumu ja harmaus, eikä se juuri muuksi muuttunut, no sumu hälveni jossain matkan varrella. Mutta Turussa satoi inhottavaa kylmää vesitihkua, hrrr.
Kaffien ja kuulumisten vaihdon jälkeen lähdimme yhteiselle lounaalle "tois puol jokkee" olevaan Ranta-Kerttuun, tyttärelle jo ennestään tuttuun paikkaan. Paikka sijaitsee siis Aurajoen rannalla, Turun linnan ja sataman läheisyydessä. Rento ja nuorekas ilmapiiri olivat selkeästi tämän paikan valtteja ja ruoka oli aivan uskomattoman hyvää! Harmittaa kun ei tullut kamera mukaan, olisin mielelläni näyttänyt teille upean, suuren kreikkalaisen feta-halloumisalaattini, nam. Tytär söi meloni-vuohenjuustosalaatin ja mies miehisen perunamuusi ja jallupulla annoksen (siis lihapullat jallu-kermakastikkeessa kera puolukkahillon), kaikki kehuivat kilvan annoksiaan. Tänne poikkeamme varmasti toistekin Turussa käydessämme. Kaupassa käynnin jälkeen veimme tytön taas asunnolleen ja päästimme jatkamaan lukujaan, tentit lähestyvät...
Into-kissaansa tytär aina kaipailee ja vitsinä heittää että ottakaa mukaan, mutta me kaikki tiedetään että kun ei tuo kollikulta ole tottunut automatkailuun matka olisi ihan liian stressaava :(. No, saapa tyttö tulla tänne kotimaisemiin käymään kun Inton ikävään eivät enää lähetetyt kuvat riitä.
Laitan tähän vielä muutaman kuvan perjantaiselta sisustusnavetta reissulta.

                                Komeat kollipojat ulkoilevat reippaasti myös talvella :)