Veto pois

"Kissa elää yksin, se ei tarvitse yhteisöä, se tottelee vain halutessaan, teeskentelee nukkuvansa nähdäkseen selvemmin ja raapii kaikkea mihin tassunsa asettaa."
Francois-Rene Chateaubriand

Tuon yllä olevan ajatuksen maailmaan saattanut henkilö tuntuu jollain tapaa väsyneeltä/kyllästyneeltä kissaansa... onhan ne joskus toki raivostuttavia, mutta suurimman osan aikaa kuitenkin ihania, kehrääviä, lämpimiä kainaloisia kavereita. Ainakin minun kissani ovat!

Eipä se suuresti mainostettu syysmyrsky ainakaan täällä meidän kulmilla mitenkään erikoisesti tuntunut, tuuli ja satoi, joo-o, mutta että myrskysi, eei. No mutta hyvä näin, eilen jo ajattelin sähköttömyyttä, että kuinkahan kauan se tällä erää kestää, vaan eipä tullut!

Kävin terassilla vähän happea haukkaamassa ja muutaman kuvan räpsäisin lähituntumasta.

Kukkateline sai talveksi uudet asukkaat, tai saattaa tuo pönttö nyt olla tyhjä, kerran siellä asui kirjosieppoperhe.

Vieläköhän tämän jo vuosia palvelleen jäkäläsydämen kehtaisi laittaa ovenpieleen...