"Paratiisiin tahdon vain jos kissani tulevat mukaan."
tuntematon

Syksy on täällä, ei sitä enää voi välttää. 
Viime viikolla kun olin oloneuvoksena kotona, katselin muutaman mukavan harmittoman leffan. Yksi niistä oli "Espanjalainen kimppakämppä". Se kertoo eripuolilta eurooppaa Barcelonaan opiskelijavaihtoon tulleista nuorista, jotka sattumalta asettuvat samaan kämppään asumaan. Värikäs tarina nuoruden vapaudesta, estottomuudesta ja erilaisten kulttuurien törmäyksistä. Tykkään tästä elokuvasta, ehkä haikailen omaa nuoruuttani ja sitä etten ollut tarpeeksi rohkea tehdäkseni tällaisia ratkaisuja. Mutta hassu yhteensattuma oli, että perjantaina huomasin yleteemalta tulevan tämän elokuvan jatko-osan: "Nuoruuden huuma". Pakkohan se oli katsoa, ei kyllä yltänyt ekan osan lentoon , mutta tutut henkilöt aikuistuneina ja vakavoituneina saivat kuitenkin sinnittelemään lopuun asti.
Luin myös viime viikolla ehkä tavallista enemmän ja kun en päässyt kirjastoon, aloin lukea omasta hyllystä jo aiemmin luettua Joanne Harrisin kirjaa "Suolaista hiekkaa". Se kertoo pienestä saaresta Ranskan rannikolla, sen kahden kylän ristiriidoista ja "omituisista" asukkaista. Ja kodin tärkeydestä, oli se sitten millainen tahansa. Joanne harris on kirjoittanut muitakin hyviä romaaneja, niistä kuuluisin lienee "Pieni suklaapuoti". Muita luettavaksi suositeltavia ovat "Kesäviiniä" ja Appelsiinin tuoksu".

Tässä vielä muutma kuva Viron retkeltä.