tiistai 19. marraskuuta 2013

Harmautta

"Kaksi kissaa: ne leikkivät usein yhdessä eivätkä näin ollen tarvitse niin paljon huomiota. Kun yrität nukkua yöllä, ne tappelevat ja herättävät koko talon!"
Lisa Brewer

Päivä alkoi niin harmaana ja pimeänä, että oli pakko keksiä jotain piristystä. Niinpä laitoin pyörimään Mamma Mia-dvd:n, Abban mainion musiikin tahdissa voikin sitten puuhastella kaikenlaista vaikkei koko ajan katselisikaan elokuvaa. Minä päätin tehdä appelsiinisuklaakakun ja rosmariinileivän. Kaikki meni mukavasti kunnes piti kumota kakku... pohja oli niin lujasti kiinni että sinnehän se jäi vuoan pohjalle. Oli kyllä viimeinen kerta kun tuolla Ikean silikonivuolla mitään, ainakaan syötävää, teen. Viimeksi kesällä tein samaisella vuoalla lohihyydykettä ja sama juttu. Nyt oikein etsin netistä ohjeita pitääkö silikonivuoka voidella ja uskoin kun sanottiin että kylmä vesi riittää, pah! Ensi kesänä teen tuolla astialla hienoja betonikakkuja... No, joka tapauksessa, kakun maussa ei ole mitään vikaa ja nyt uunissa kypsyy rosmariinileipä ja hellalla kiehuu makkarasoppa. 
Otsikon harmaudesta tuli muuten mieleen että harmaa on kaunis väri kun sen yhdistää esim. valkoiseen ja punaiseen. Ja näin joulun lähestyessä tonttukin voi olla harmaanuttu sen ainaisen punaisen rinnalla, on nimittäin vain viisi viikkoa jouluun.


Laitan välillä Nemo söpöläisen poseerauksen tänne, vaikka Into sylissä lötkötellen sitä elokuvaa katselinkin.
Pakko lisätä vielä pari kuvaa. En ole pitkään aikaan tehnyt kransseja, vaikka joku vuosi sitten niitä väännettiin urakalla myyjäisiin, jouluksi joulukransseja ja pääsiäiseksi pääsiäiskransseja. Tällaisia kuitenkin syntyi tänään.





6 kommenttia:

  1. Harmaa ja pimeä on päivä ollut! Vaikuttaa kuitenkin siltä, että olet keksinyt oivaa tekemistä. Täälläkin on muuten makkarasoppa porisemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmaata on tosiaan ollut, mutta puuhailu auttaa kestämään sen. Jatkoin puuhailua vielä nyt illalla ja lisäsin tulokset blogiin :).

      Poista
  2. ...on sitä muillakin jäänyt syötävät herkut vuokiin kiinni ja tarjoiluastiat rikkoontuneet moisessa tohinassa, varmaan herättää muistoja käpälämäessäkin, mutta ei haittaa, mut toi ilma haitta: mun TÄYTYY mennä mettään, mut onneks on polut selvillä! Jaksellaanhan ja kiitos viimeisestä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joopa joo, muistan kyllä kun joku yritti irrottaa jäädykettä keramiikkavuoasta...ja se ihana vuoka meni rikki :(. Jaksamista myös metsässä rämpijälle!

      Poista