12. luukku

"Kissanpentu on vastustamaton kerä liikkuvaa karvaa, pelkkiä hermoja ja hellyyttä, pelkkää näyttelijää, hullua ryntäilyä ei mitään vasten, joka jahtaa häntäänsä, tekee turhia yrityksiä pyydystää ja nakertaa omaa varjoaan."
Carl van Vechten

Harmaus jatkuu, mutta joulu senkun lähenee. Kynttilöiden ja kaamos/jouluvalojen lisäksi ankeutta karkoittaa yllättävät tapahtumat, esim ystävien vierailut tai kahville kaappaukset, kuten minulle kävi eilen johtuen autottomuudestani. Mutta lisäiloa sain illalla tiedosta että olen voittanut Kanelia ja kardemummaa-blogin arvonnassa upean leivontasetin! Olen ihan tohkeissani, harvoin osallistun mihinkään arvontoihin ja nyt: MINÄ voitin. Odotan innolla että posti tuo voittoni ja pääsen kokeilemaan kaikkia ihanuuksia, toivottavsti ehtii jouluksi.

Mummoni kauan sitten tekemä tonttu on taas ilmestynyt valvomaan joulun valmisteluja. Taidanpa siis kuoria lantut ja laittaa porisemaan...jos vielä taustalle laittaisi pyörimään jonkun joululeffan tai levyn.

Visiitti...

"Katso kissaa, kun se astuu huoneeseen ensimmäistä kertaa. Se tutkii ja haistelee, ei ole hetkeäkään hiljaa eikä luota mihinkään ennen kuin se on tutkinut kaiken ja tutustunut kaikkeen."
Jean Jacques Rousseau

Piipahdin töissä aamupäivällä kun olivat ulkoilemassa. Kyllä sydän sykähti lämpimästi kun lapset juoksivat kiljuen vastaan...vieläkin liikuttaa. Huomasin että olen kaivannut noita ihania kuraisia pikkuihmisiä enemmän kuin uskoinkaan, oli tietysti mukava nähdä myös työkaverit, mutta kyllä lapset on parasta työssäni. Eivät näköjään ole unohtaneet vaikka sitä pelkäsin...
Värkkäsin eilen yömyöhällä sen toisenkin kranssin samalla kun katselin miss Marplen tutkimuksia televisioista, huvi ja hyöty.
Mies toi pari amaryllistä joulun odotukseen, täytyy sitten jouluksi saada uusia ja tietenkin hyasinttejä, niiden tuoksu kuuluu ehdottomasti jouluun.
Kotona olevat avokadot alkavat olla niin kypsiä että on aika käyttää ne, niinpä aionkin tänään tehdä  avokadopastaa. Mmm tuskin maltan odottaa, se on niiin hyvää...

Näpräilyä...

"Nainen leikki kissansa kanssa. Miten ihanaa nähdä valkoisen käden ja valkoisen tassun telmivän illan hämärässä."
Paul Verlaine

Aamulla oli niin viileää etten olisi halunnut kömpiä pois peiton alta, mutta olihan se noustava. Pikimiten laitoin takkaan tulen ja kahvin tippumaan ja kipin  kapin takaisin peiton alle odottelemaan että pääsen aamukahville. Tuo viileyden tunne vain vahvisti suunnitelmaani leipoa tänään, uunikin hohkaa mukavaa lämpöä. Siispä laitoin sämpylätaikinan nousemaan. Samalla kun paistoin sämpylöitä kasasin kranssin/himmelin kattoon takan yläpuolelle. Olin sitä jo muutaman päivän suunnitellut, mutta tänään keksin spreijata kanaverkkokranssipohjat valkoisiksi ja sitten vaan koristelemaan. Eilen laitoin punaiset lasilinnut lentelemään olohuoneen ikkunalle. Toinen kranssipohja odottelee vielä koristelua...

Hämärän rajamailla...

"Kissat pystyvät laskemaan matemaattisesti täysin tarkan paikan, jossa istuminen aiheuttaa eniten haittaa."
Pam Brown

Muistatteko taannoisen televisiosarjan "Hämärän rajamailla" olisiko alkuperäinen nimi ollut Twilight Zone? En itsekään kovin hyvin tuota muista, mutta jännittäviä ja yliluonnollisia tapahtumia tuossa sarjassa tapahtui. Joka tapauksessa päivän otsikko ei viittaa yliluonnolliseen vaan tähän marraskuun hämärään, jonka torjumiseksi on joka päivä yritettävä keksiä jotain piristystä.
Aamuyöllä kun en saanut nukutuksi, sain idean että kirjoitankin joulukortit valmiiksi! Vaan enpä löytänyt ostamiani kortteja, enkä viitsinyt alkaa kovin kolistella kaappia tyhjäksi kun toiset nukkuivat. Askartelin sitten pari korttia ja jatkoin etsintöjä aamulla kun jäin yksin ja siellähän ne olivat hyvässä tallessa kaapissa josta niitä jo etsinkin. No, nyt ne on sitten kirjoitettu. Ajatukseni jäivät jotenkin kai jouluisiin aiheisiin, sillä sain päähäni etsiä esille myös koristeet jotka aina ensimmäisenä laitan esille. Nyt laatikko odottaa käden ulottuvilla, mutta esille otin vain tontun ja pari muuta ei vielä liian jouluista esinettä. Ideat itää esille laittamisesta, mutta vaatii vielä hienosäätöä, ehkä ensi viikolla on toteutuksen aika.
Kun eilen olin innoissani autolla ajosta, tänään on sama juttu kuntopyöräilystä! Tähän asti olen vain veivannut polkimella edes sun takaisin, mutten ole vielä pystynyt polkemaan ympäri, vaan tänäänpä pystyin! Tekee vielä vähän tiukkaa, mutta tästä se lähtee rullaamaan päivä päivältä paremmin, kaikki sujuu niinkuin pitääkin.

Harmautta

"Kaksi kissaa: ne leikkivät usein yhdessä eivätkä näin ollen tarvitse niin paljon huomiota. Kun yrität nukkua yöllä, ne tappelevat ja herättävät koko talon!"
Lisa Brewer

Päivä alkoi niin harmaana ja pimeänä, että oli pakko keksiä jotain piristystä. Niinpä laitoin pyörimään Mamma Mia-dvd:n, Abban mainion musiikin tahdissa voikin sitten puuhastella kaikenlaista vaikkei koko ajan katselisikaan elokuvaa. Minä päätin tehdä appelsiinisuklaakakun ja rosmariinileivän. Kaikki meni mukavasti kunnes piti kumota kakku... pohja oli niin lujasti kiinni että sinnehän se jäi vuoan pohjalle. Oli kyllä viimeinen kerta kun tuolla Ikean silikonivuolla mitään, ainakaan syötävää, teen. Viimeksi kesällä tein samaisella vuoalla lohihyydykettä ja sama juttu. Nyt oikein etsin netistä ohjeita pitääkö silikonivuoka voidella ja uskoin kun sanottiin että kylmä vesi riittää, pah! Ensi kesänä teen tuolla astialla hienoja betonikakkuja... No, joka tapauksessa, kakun maussa ei ole mitään vikaa ja nyt uunissa kypsyy rosmariinileipä ja hellalla kiehuu makkarasoppa. 
Otsikon harmaudesta tuli muuten mieleen että harmaa on kaunis väri kun sen yhdistää esim. valkoiseen ja punaiseen. Ja näin joulun lähestyessä tonttukin voi olla harmaanuttu sen ainaisen punaisen rinnalla, on nimittäin vain viisi viikkoa jouluun.

Laitan välillä Nemo söpöläisen poseerauksen tänne, vaikka Into sylissä lötkötellen sitä elokuvaa katselinkin.

Pakko lisätä vielä pari kuvaa. En ole pitkään aikaan tehnyt kransseja, vaikka joku vuosi sitten niitä väännettiin urakalla myyjäisiin, jouluksi joulukransseja ja pääsiäiseksi pääsiäiskransseja. Tällaisia kuitenkin syntyi tänään.

Eläviä kuvia

"Katselen nukkuvaa kissaa: se on kiertynyt kerälle ja kuorsaa pää niin autuaasti silkinpehmeää reittä vasten.
Se ei etsi jumalaansa liian kaukaa nukkuessaan itseään vasten oman luontonsa suojeluksessa."
Sirkka Selja

Viime päivinä olen touhunnut niin paljon, että tänään ajattelin vain olla ja nautiskella.
Siispä katselen elokuvia. Ensimmäinen on räiskintä- ja huumoripläjäys Red (retired extremly dangerous), pääosassa Bruce Willis. Toisena odottaa draamakomedia Koskemattomat, josta olen tainnut täällä aikaisemminkin kirjoittaa. Se on tositarina ystävyydestä yli luokkarajojen, hauska ja liikuttava. Näillä mennään siis tänään, harmi kun popcornit on loppu...

Tässä lyhdyt ennen ja jälkeen kuvissa, yläkuvassa uusi talvilook ja alakuvassa entinen, niin entinen sekavärilook.

Kotipesässä

"Ero tyhjään taloon tulemisen ja kotiin tulon välillä on kissa."
tuntematon

Tänään.
Luin Outi Pakkasen kirjan Rakastaja ja tykkäsin niinkuin yleensä kaikista hänen kirjoistaan.
Ihailin keittiön uusia verhoja ja pöytäliinaa.
Pääsin ystävän kanssa yllätysvisiitille joulupuotiin.
Maalasin lyhdyt valmiiksi, nyt odottelen että maali kuivuu ja saan ne sisälle.
Nautin rauhallisesta hämärästä päivästä.
Jouluun on kuusi viikkoa.

Valohoitoa

"Kissat tietävät miten saa ruokaa tekemättä työtä, suojaa ilman vankeutta ja rakkautta ilman rangaistuksia."
Walter L. George

Vaikka viikonlopun sää oli harmaa, se oli kuitenkin mukava ja toimelias. Tänään  saa taas nauttia auringosta ja pirteästä pikku pakkasestakin, aah.
Lauantai-illan naisten pippalot oli ihan nappi juttu: ihon hoitoa, kestovärjäyksiä, mahtavaa ruokaa ja vähän viiniä. Puhumattakaan seurasta, vaikka suurin osa porukasta oli minulle ennestään tuntemattomia, tultiin mukavasti juttuun ja oli hauskaa. Ja kotiinkin toin tuliaisia, uuden kauniin lyhdyn josta laitan kuvan myöhemmin.
Eilinen, isänpäivä, aloitettiin kotona voileipä- ja mutakakulla ja jatkettiin minun vanhempieni luona täytekakulla. Ja vaikka isejä lahjottiinkin, minäkin sain lahjan äidiltäni, upo uuden Kotilieden joulukirjan. Siitä innostuneena kaivoin kotiin tultuamme esille muutkin joulukirjani, niitä olen nyt selaillut ja pian kai alan kirjoittaa ylös mitä meillä tänä jouluna maistellaan...
Kun en ole päässyt kirjastoon viikkoon, kaivoin lauantaina omasta kirjahyllystä luettavaa ja onneksi käteen osui Kajsa Ingemarssonin Keltaisten sitruunoiden ravintola. En muistanutkaan kuinka hyvä se on, löytyy niitä helmiä ihan omasta kirjahyllystäkin, tai tietystikin juuri sieltä. Tänään on kyllä päästävä kirjastoon sillä jo kolme varausta odottaa noutoa.
Äsken spreijasin terassilla talolyhtyjäni uuteen uskoon, laitan ennen ja jälkeen kuvia myöhemmin. Minulla on jo jonkinlainen visio jouluikkunasta keittiön erkkeriin...
Vielä yksi pieni, mutta ihana asia .Pojalla on tänään vapaapäivä ja hän laittoi ruokaa meille, oli todella mukavaa istua pöytään syömään yhdessä hyvää, toisen tekemää ruokaa :D.

Valoilmiö

"Kissa antaa sinun nukkua sängyssäsi, reunalla."
Jenny de Vries

Kylläpä tämän päiväinen auringon pilkahtelu teki hyvää! Toivottavasti myös kaikille muillekin.
Nautin tuosta harvinaisesta valoilmiöstä terassilla havuja leikkaillen, jospa vielä saisin aikaiseksi jokusen kranssin. Kun olen noita joululehtiä selaillut niin kummasti pyörivät mielessä kaikenlaiset jouluun liittyvät pikku puuhat...
Luin Vera Valan uusimman dekkarin: Kosto ikuisessa kaupungissa. Vala oli minulle uusi tuttavuus, mutta kirja on Arianna de Bellis sarjan toinen osa. Tässä kirjassa oli parasta tapahtumapaikka eli Rooma kaikkine komeuksineen.

Tuunasin vähän tätä kukkalaatikkoasetelmaa, eli lintumökki pois ja tilalle havuja ja jäkäläsydän. Kisu sai jäädä kurkkimaan havujen takaa.

Keskellä viikkoa...

"Kissa: kääpiöleijona, joka rakastaa hiiriä, vihaa koiria ja komentelee ihmisiä."
Oliver Herford

Lomahan se vaan lähenee :)), pari päivää vielä ja sitten startataan leppoisan mökkiloman viettoon. Odotan....
Viikot ovat taas päässeet vauhtiin, tuntuu että just oli maanantai ja nyt on jo keskiviikkokin lopuillaan. Mutta samalla vauhdilla se menee lomaviikkokin, valitettavasti.
Olen pitänyt lukemisessa taukoa, yöpöydällä on kyllä keskeneräinen kirja mutta jostain syystä parina viimeisenä iltana olen enemmin tehnyt ristikkoa tai sudokua kuin lukenut sammahtamiseen asti.
No huomenna täytyy hakea kirjastosta lomalukemista, pari varattua on jo siellä odottamassa ja kotona on pari äidiltä saamaani jotka olen säästänyt lomaa varten. Ja yksi boksi komisario Montalbanoa on säästetty lomalle, jos sattuu vaikka satamaan. Ihanaa rentoa lomailua tiedossa!

Tyttären ja äidin taiteiluja jostain menneisyydestä, äidin pirulainen saanut jo vähän nokkansakin.

"Kissat valtaavat maailman tyhjät nurkat: ne nurkat, jotka ovat mukavia."
  Marion C. Carretty

Ajankohtainen aihe, siis nurkanvaltaajat, näin vaalien alla. Mutta enempää en aio aiheesta kirjoittaa, jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee, äänestää tai on äänestämättä ja ihan ketä itse haluaa.
Eilen töistä tultuani puuhailin tavallisia kotihommia; pesukone päälle, imurointi yms. Mutta sitten intouduin huovuttelemaan saippuoita ja kylläpäs olikin mukavaa pitkästä aikaa! Ostin viikonloppuna muutaman uuden värin villoja ja ne olikin oikein söpöjä. Kädet ei kyllä oikein tykännyt,  yöllä jomotteli oikea kyynerpää ja vasen peukalon tyvi...välillä tuntee itsensä ihan romuksi kun aina joku paikka kolottaa. Mutta kuitenkin tahdon vähän askaroida kaiken uhallakin.

Siispä saippuoita s`il vous plait:

  

"Lapsuuteni maalaiskissoja ei hyväilty, niistä ei välitetty. Ne tulivat meille, koska kissa tarvitsee ystävyyttä,"
Robert Sabatier

Viikot hujahtavat tosi nopeasti! Varmaan pian huomaan että joulu on ovella... 
Keskiviikkona retkeiltiin lasten kanssa metsässä vesisateessa ja meillä oli kivaa! Sade toi retkeen oman hohtonsa, lapset nauttivat kun saivat lätsytellä lätäköissä ja kieriä sammalissa kenenkään kieltämättä. Itse tosin kastuin alushousuja myöten, kun lähtiessä ajattelin sadetakin hiostavan enkä siis laittanut sitä päälle...Onneksi pukuhuoneen kaapista löytyy tätä nykyä vaihtovaatteet kaikken mahdolliseen, ne alushousutkin. Ja illalla kotona pääsi saunaan: kaikki on siis hyvin!

Olen askaroinut pieniä huopaeläimiä television katselun lomassa ja saanut niistä positiivistä palautetta sosiaalisessa mediassa (siis naamakirjassa). Nyt on siis pientä tilauksen tynkää lykännyt ja pitäisi ostaa uusia värejä villaa ja ja ja.... En anna stressikäyrän nousta, sillä mistään aikataulusta ei ole ollut puhetta ja hyvä niin.

Mutta perjantai on viikon paras päivä ja nyt aion nauttia siitä ilman askarteluja!

Ketsu ja kisuset

Halloween ryllis :)

Mukavaa viikonloppua ystävät!