Kotona...

"Kissanpentu on ruusunnuppu eläinkunnan puutarhassa."
Robert Southey

Jouduin lopulta antamaan periksi, oli pakko käydä lääkärissä  valittamassa etten jaksa, en kestä näitä jatkuvia kipuja. Vielä kuitenkin joudun odottamaan leikkaukseen pääsyä pari kolmekin kuukautta, nyt kokeiltiin sitten kortisonia suoraan molempiin polviniveliin. Toivottvasti auttaa, sattui meinaan niin maan perusteellisesti.... Jos tämä ei tehoa alkaa keinot olla loppu, siis kivunlievityssä.Ja mulla alkaa olla vitsit vähissä kun aina sattuu. Anteeksi valitus, jatkan nyt iloisemmilla asioilla. 

Olen siis loppuviikon sairauslomalla, jotta kortisoni alkaa vaikuttaa jos alkaa. Nyt pitää siis ottaa iisisti, joten aloitin laiskottelun leffalla. Iki ihanalla nyyhkyleffalla P.S. Rakastan sinua, jonka olen kyllä useita kertoja nähnyt mutta nyt tuntui taas siltä että on sen aika. Jos joku ei ole sitä nähnyt, niin leffahan kertoo Hollystä ja Gerrystä, onnellisesta nuoresta parista joiden elämä ei menekään niin kuin kuvittelisi vaan Gerry kuolee. Ja Holly alkaa saada kirjeitä Gerryltä, joissa tämä neuvoo Hollyä elämässä eteenpäin ja lopussa lukee aina p.s. I love you. Ja elokuvan lopussa kaikki on tietysti niin hyvin kuin vaan voi olla, Gerry ei ole unohtunut mutta uusi rakkauskin on mahdollinen ja yrmeä ja ymmärtämätön äitikin löytää elämäänsä iloa. Näillä mennään nyt ja illalla tulee kaveri kyläilemään. Kirjojakin mulla on luettavaksi, kirjastosta ja kirjakerhostakin tilasin pari romaania ja pari lifestylekirjaa joten eiköhän tässä aika kulu.

Kesäistä auringon paistetta...

...ja syystunnelmaa.

Kesäinen syyskuun päivä...

"En ole koskaan ostanut kissaa. Minulle ei ole koskaan annettu kissaa. Nämä kissat ovat tulleet itse. Valinneet minut."
Michel Tournier

Ihana kesäinen päivä takana ja ilta sopivan pimeä kynttilöiden polttamiseen, mikäs voisi olla parempaa. Muuten ihan tavis viikonloppu, no sentään vähän luksusta tuli siitä että eilen kävin kampaajalla. Kampaajalla käynti noin kuuden viikon välein on aina yhtä ihanan rentouttavaa ja mieltä piristävää, ainakin kun on luottokampaaja jonka käsiin voi hyvillä mielin antaa päänsä ja sanoa: keksi jotain kivaa. Kiitos Jossu taas kerran, seuraavaa kertaa odotellessa :).

Kampaajareissulla kävin samalla kirjastossa hakemassa taas yhden varauksen, kotimaisen dekkaristin Matti Röngän uuden "Levantin kyyn". Ja se tulikin jo luettua, sillä olin odotellut tietoa  Viktor Kärpän elämänkuvioiden jatkumisesta. Tuo venäjän karjalassa syntynyt ja sittemmin suomalaistunut vakava moniosaaja on ainakin minulle jäänyt mieleen televisiosarjasta ,jossa Viktoria esitti Samuli Edelman, sanontoja pälpättävää suomalaispoliisi Korhosta Martti Suosilta ja Viktorin Aleksei-veljeä Ville Haapsalo. Siinäpä ne tärkeimmät, nämä hahmot mielessäni siis luin tämän uutuuden ja tykkäsin.

Tänään oli pakko katsoa telkkarista "Tanssii tähtien kanssa"tanssikilpailun

aloitusjakso, sillä halusin ehdottomasti nähdä Sami Hedbergin ja Juhani Tammisen. Kai sitä on sitten pakko seurata kun taas alkuun pääsee. Toinen "must" ohjelma on ensi viikolla alkava Arman Alizadin tähdittämä "Arman ja viimeinen ristiretki", siis ihan mainosten perusteella haluan tämän nähdä. Ainakin yhden jakson, kai...

tonttu torstai...

"Kissa on leijona pienten pensaiden viidakossa."
intialainen sanonta

Viikko taas lähes pulkassa, vauhtiin päästyään syksy lähenee hurjaa vauhtia. Mutta ei se mitään jos ilmat pysyvät näin kauniina ja kuivina, tällaista vaan koko syyskuu ja sitten pikku pakkaset, ei vettä räntää ja loskaa (ja kurahousuja...).

Olen kyllä nauttinut kauniista ja lämpimästä syyskuun säästä, ja muutenkin ihailen ilman kuulautta ja matalalta tulevan valon kauneutta. Valokuvaukseen tämä matalalta tuleva lämminsävyinen valo on ihanteellinen, ainakin näin maallikon silmin. Se tuo valon ja varjon erot hyvin esille ja syksyisten peltojen ihanan lämpimät värit. Työmatkoillakin katselen koko ajan että "tostakin sais kivan kuvan" ja viime päivät olenkin ajellut kamera apukuskin penkillä ja varannut aikaa pysähdyksille. Nyt illalla olin valokuvaavan ystävän kanssa ajelulla, kaffeilla ja kuvailemassa, hämärä vaan laskeutui yllättävän nopeasti. Sovittiin jo uudet treffit samoissa merkeissä.  Keräsin mahtavan kimpun auringonkukkia lähikaupungin pellolta, josta saa luvan kanssa poimia itselleen kotiin tuomisia, ajattelin viedä töihinkin silmäniloa.

Nemo kissanen on pysytellyt lähituntumassa kotiinpaluunsa jälkeen, mutta...äsken kun tulin kavausreissusta kotiin löysin sen seikkailemasta maantien tuntumasta. Huh huh, ei se tainnutkaan oppia mitään seikkailustaan. Otin siis kisun kiinni ja toin autokyydillä kotiin, surkeasta mourunasta huolimatta. Mutta voi olla ettei kannettu kissa kotona pysy.... 

Viimeistä viedään...

"Ihmisten kesken kissa on vain kissa. Kissojen kesken kissa on viidakossa vaeltava varjo."
Karel Capek

Nemo on viime päivät ollut viidakossa vaeltava varjo, oli nimittäin kolme ja puoli vuorokautta omilla teillään. Kun torstaina kotiuduimme mökkeilemästä, kissanpoika oli ollut vuorokauden teillä tietämättömillä. Ja minä kun olen tällainen kissahassu mamma, olen ollut allapäin ja nukkunut tooosi huonosti ja huudellut ja itkenyt...ja tänä aamuna tuo pikkukolli kopsahti alas parvekkeelta!  Voi mikä riemu, tuntui kisuliinikin olevan onnellinen kun puski ja leipoi ja kehräsi meidän sängyssä ja lopulta nukkui kiinni kyljessäni. Jos joku ei ollut iloinen Nemon paluusta, se taisi olla Into. Se nautti viimepäivät mamman hellittelystä ja höpötyksistä yksin- valtiaana ja sai kaiken huomion, kunnes tänä aamuna....Intohan kipitti suoraan yläkertaan kun kuuli sen ihastuneen höpötyksen jonka Nemon paluu sai aikaan. Nyt sitten vaan toivotaan ettei reissukatti häivy uudestaan, tai Into saa hulluja ajatuksia pieneen päähänsä...

Tänään oli muutenkin mukava päivä vaikka loman viimeinen onkin. Olin nimittäin  ystiksen kanssa pihakirppiksellä missä oli monenlaista tavaraa ja vaatetta tarjolla, ja heti ekasta pöydästä löydettiin molemmat ostettavaa. Herkuttelimme myös kinkkupiirakalla ja muurinpohjaletuilla kahvin/mehun kera, nam, ulkona kaikki maistuu monta kertaa paremmalle kuin sisällä. Kirppikseltä jatkoimme matkaa paikalliseen sekatavarapuotiin, ihan vaan ajankuluksi ja kotimatkalla poikkesimme vielä vanhantavaranliikkeeseen, jossa en ollut ennen käynytkään. Mukava keskipäivä hyvässä seurassa, kiitos keiju.

Ostin perjantaina halvan krysanteemikimpun kauppareisulla ja samana iltana potkaisin vahingossa maljakon nurin. No, monta kukkaa taittoi niskansa ja muutenkin  kimppu näytti kärsineeltä. Tänään sitten keksin mitä teen noille kukkaressuille, tein niistä matalan asetelman matalaan vuokaan kukkasiileihin. Tuli ihan hauska vaikka itse sanonkin.

Krysanteemipolot

Tämän päivän kirppislöytö. Ja aika näkyy sekä olohuoneeseen että keittiöön!

Kotona taas...

"Kun leikin kissani kanssa, mietin hauskuutanko minä sitä enemmän kuin se minua."
Michel de Montaigne

Mökkiloma on tältä vuodelta ohi, kotosalla ollaan. Kuten olen ennenkin sanonut: on kiva lähteä reissuun, mutta mukava tulla taas kotiin. Ja kyllä se oma sänky vaan on paras, vaikka ihan hyvin nukuin reissussakin, joka päivä tuonne yhdeksään, kymmeneen... pitänee alkaa harjoitella aikaisemmin heräämistä ja huomenna onkin pakko sillä hammaskuvaukseen tieni vie ja melko aikaisin. 
Lomasää oli ihan huippuluokkaa, aurinko paistoi joka päivä ja lämmintäkin riitti ihan kesä lukemiin. Yhtenä päivänä lueskeltiin rannalla kolmisen tuntia ja illalla huomasin että nahka oli vähän kärähtänyt, siis nyt melkein syyskuussa! Ei kuitenkaan pahasti, aamuun mennessä punoitus oli jo tasoittunut.Toisena päivänä pelattiin kierros minigolfia ja lyötiin veto, että se joka voittaa tarjoaa juomat alueen ravitsemusliikkeessä. Kuinka ollakaan, minä voitin ja seuraavana päivänä lunastin voittoni ;). Tuli luettua muutama kirja, ihan perinteistä  lomalukemista eli dekkareita joista vallankin yksi oli uusi mukava tuttavuus, ranskalaisen maalaiskylän poliisista kertova murhajuttu maustettuna hyvällä ranskalaisella ruualla ja viinillä. Kyllä maistui :).
Lähikaupungissa poikettiin yhtenä päivänä vähän shoppailemassa, siellä kun oli mukavia tehtaanmyymälöitä ja tietysti täydennettiin ruoka- ja juomavarastoja. Samalla reissulla syötiin kebabit, eipä tarvinnut laitella mitään itse. 
Maisemat olivat yhtä kauniita kuin ennenkin. 
Kissoja oli tietysti ikävä, vaikka tiesin että ne ovat hyvässä hoidossa. Into ilmestyi heti kun ajettiin kotipihaan, Nemoa ei ole vielä näkynyt, toivottavasti ilmaantuu pian tai mamman on lähdettävä etsimään....

Keskellä viikkoa...

"Kissa: kääpiöleijona, joka rakastaa hiiriä, vihaa koiria ja komentelee ihmisiä."
Oliver Herford

Lomahan se vaan lähenee :)), pari päivää vielä ja sitten startataan leppoisan mökkiloman viettoon. Odotan....
Viikot ovat taas päässeet vauhtiin, tuntuu että just oli maanantai ja nyt on jo keskiviikkokin lopuillaan. Mutta samalla vauhdilla se menee lomaviikkokin, valitettavasti.
Olen pitänyt lukemisessa taukoa, yöpöydällä on kyllä keskeneräinen kirja mutta jostain syystä parina viimeisenä iltana olen enemmin tehnyt ristikkoa tai sudokua kuin lukenut sammahtamiseen asti.
No huomenna täytyy hakea kirjastosta lomalukemista, pari varattua on jo siellä odottamassa ja kotona on pari äidiltä saamaani jotka olen säästänyt lomaa varten. Ja yksi boksi komisario Montalbanoa on säästetty lomalle, jos sattuu vaikka satamaan. Ihanaa rentoa lomailua tiedossa!

Tyttären ja äidin taiteiluja jostain menneisyydestä, äidin pirulainen saanut jo vähän nokkansakin.

"Ei koskaan sunnuntaisin..."

"Karvaiset pikku veijarit ovat vain syviä, syviä kaivoja, joihin heität tunteesi."
Bruce Schimmel

Tuo otsikon lause on Manos Hadjidakiksen säveltämä laulu saman nimiseen  elokuvaan (v. 1961) esittäjänään Melina Mercouri. Biisin kyllä tiesin mutta muun tiedon katsoin googlesta, kreikkalaisesta rebetika musiikista olen pitänyt ensimmäisestä kreikan matkastani (joskus kahdeksankymmentä luvun alkupuolella...) lähtien. Nuo ensimmäisiltä matkoilta ostetut c-kasetit ovat edelleen tallella, oi niihin liittyy paljon muistoja villistä nuoruudesta ennen tuon armaan aviomiehen tapaamista. Ja toki tehtiin myös yhteisiä matkoja kreikkaan , matkakohteisiin joita ei enää näy matkanjärjestäjien  tarjonnassa, mm häämatka Ierapetraan Kreetan etelärannikolle. Olipas mainio aasinsilta kreikan muisteluille...

Tänään ei ole taas ollut hajuakaan syksyn tulosta, niin kaunis loppukesän päivä on ollut. On käyty sienimetsässä, hävitetty pari pensasta pihalta, tehty ja nautittu ruokaa, seurusteltu yms mukavaa. Ja on ollut ihanan lämmin, suorastaan kuuma kun jotain fyysisempää on tehnyt, mutta ei haittaa nautitaan nyt kun vielä voidaan. Toivottavasti kaunis kuulas sää jatkuu vielä tulevan viikon jälkeenkin, sillä silloin lähdemme lomailemaan pikkuiseen kelohonkamökkiin mukavaan mäntykangasmaastoon.