Hämärän rajamailla...

"Kissat pystyvät laskemaan matemaattisesti täysin tarkan paikan, jossa istuminen aiheuttaa eniten haittaa."
Pam Brown

Muistatteko taannoisen televisiosarjan "Hämärän rajamailla" olisiko alkuperäinen nimi ollut Twilight Zone? En itsekään kovin hyvin tuota muista, mutta jännittäviä ja yliluonnollisia tapahtumia tuossa sarjassa tapahtui. Joka tapauksessa päivän otsikko ei viittaa yliluonnolliseen vaan tähän marraskuun hämärään, jonka torjumiseksi on joka päivä yritettävä keksiä jotain piristystä.
Aamuyöllä kun en saanut nukutuksi, sain idean että kirjoitankin joulukortit valmiiksi! Vaan enpä löytänyt ostamiani kortteja, enkä viitsinyt alkaa kovin kolistella kaappia tyhjäksi kun toiset nukkuivat. Askartelin sitten pari korttia ja jatkoin etsintöjä aamulla kun jäin yksin ja siellähän ne olivat hyvässä tallessa kaapissa josta niitä jo etsinkin. No, nyt ne on sitten kirjoitettu. Ajatukseni jäivät jotenkin kai jouluisiin aiheisiin, sillä sain päähäni etsiä esille myös koristeet jotka aina ensimmäisenä laitan esille. Nyt laatikko odottaa käden ulottuvilla, mutta esille otin vain tontun ja pari muuta ei vielä liian jouluista esinettä. Ideat itää esille laittamisesta, mutta vaatii vielä hienosäätöä, ehkä ensi viikolla on toteutuksen aika.
Kun eilen olin innoissani autolla ajosta, tänään on sama juttu kuntopyöräilystä! Tähän asti olen vain veivannut polkimella edes sun takaisin, mutten ole vielä pystynyt polkemaan ympäri, vaan tänäänpä pystyin! Tekee vielä vähän tiukkaa, mutta tästä se lähtee rullaamaan päivä päivältä paremmin, kaikki sujuu niinkuin pitääkin.

Yhä pimenee...

"Kolme kissaa: talon vanhin kissa saa jonkinlaista huomiota ja nuorin eniten.Keskimmäinen tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja vastaa terrorisoimalla kahta muuta."
Lisa Brewer

Jos tiistai oli harmaa päivä niin mikähän tämä päivä sitten onkaan! Mutta aina vaan pimeämmäksi käy jollei tule pakkasta ja lunta. Siispä kynttilöitä ja kirkasvalolamppuja sytyttelemään ihmiset, on tästä ennenkin selvitty.
Olen päässyt taas yhden pykälän eteenpäin toipumisessani: ajoin tänään autolla, jee! Kun asuu täällä maalla kaukana kaikesta, omalla autolla liikkuminen on aika tärkeä asia ja nyt tunnen päässeeni vankeudesta! Tuskin tässä nyt sen kummemmin mihinkään tulee lähdettyä, mutta minulle riittää se tietoisuus että voin lähteä ilman että joku lähtee kuskaamaan.
Luin kirjan joka todella herätti ajatuksia. Kyseessä on Pauliina Rauhalan melkoisesti julkisuuttakin saanut teos Taivaslaulu. Kirja kertoo nuoresta lestadiolaispariskunnasta, äitiydestä ja oman itsensä menetyksestä. Taivaslaulu on harvinaisen kauniisti, koskettavasti ja herkästi kirjoitettu ja kyseesä on kuitenkin vakava ja kauhistuttavakin asia. Olen tyytyväinen että tartuin tähän kirjaan, sai taas pistämään asiat tärkeysjärjestykseen mutta myös ajattelemaan muita ja muitten niin erilaisia elämiä tässä samassa ihanassa Suomen maassa.

Harmautta

"Kaksi kissaa: ne leikkivät usein yhdessä eivätkä näin ollen tarvitse niin paljon huomiota. Kun yrität nukkua yöllä, ne tappelevat ja herättävät koko talon!"
Lisa Brewer

Päivä alkoi niin harmaana ja pimeänä, että oli pakko keksiä jotain piristystä. Niinpä laitoin pyörimään Mamma Mia-dvd:n, Abban mainion musiikin tahdissa voikin sitten puuhastella kaikenlaista vaikkei koko ajan katselisikaan elokuvaa. Minä päätin tehdä appelsiinisuklaakakun ja rosmariinileivän. Kaikki meni mukavasti kunnes piti kumota kakku... pohja oli niin lujasti kiinni että sinnehän se jäi vuoan pohjalle. Oli kyllä viimeinen kerta kun tuolla Ikean silikonivuolla mitään, ainakaan syötävää, teen. Viimeksi kesällä tein samaisella vuoalla lohihyydykettä ja sama juttu. Nyt oikein etsin netistä ohjeita pitääkö silikonivuoka voidella ja uskoin kun sanottiin että kylmä vesi riittää, pah! Ensi kesänä teen tuolla astialla hienoja betonikakkuja... No, joka tapauksessa, kakun maussa ei ole mitään vikaa ja nyt uunissa kypsyy rosmariinileipä ja hellalla kiehuu makkarasoppa. 
Otsikon harmaudesta tuli muuten mieleen että harmaa on kaunis väri kun sen yhdistää esim. valkoiseen ja punaiseen. Ja näin joulun lähestyessä tonttukin voi olla harmaanuttu sen ainaisen punaisen rinnalla, on nimittäin vain viisi viikkoa jouluun.

Laitan välillä Nemo söpöläisen poseerauksen tänne, vaikka Into sylissä lötkötellen sitä elokuvaa katselinkin.

Pakko lisätä vielä pari kuvaa. En ole pitkään aikaan tehnyt kransseja, vaikka joku vuosi sitten niitä väännettiin urakalla myyjäisiin, jouluksi joulukransseja ja pääsiäiseksi pääsiäiskransseja. Tällaisia kuitenkin syntyi tänään.

Pakkasyön jälkeen...

"Opas oikean kissamäärän omistamiseen:
Yksi kissa: kaikki perheenjäsenet osoittavat huomiota kissalle, ja syntyy tappelu siitä, kenestä kissa pitää eniten!"
Lisa Brewer

Tänään olen ulkoillut, napsinut vähän kuvia, laittanut ruokaa, parantanut maailmaa ystävän kanssa puhelimessa, katsellut telkkaria ja lukenut.  Monenlaista suhteellisen pienessä ajassa, siitä huomaa että esim. ulkoilu tätä nykyä minun kohdallani on melko lyhyt aikaista, n. 15-20 minuuttia, pieniä mutta piristäviä juttuja.
Tein ruuaksi sosekeittoa ja kun näin työtasolla olevat avokadot päätin tehdä niistä levitettä ruisleivälle keiton seuraksi. On ihanan pehmeää ja kevyen tuntuista vaikka rasvaista onkin, ei kuitenkaan kovia eläinrasvoja! TV:sta tulee paraikaa mainio tanskalainen ruokaohjelma; Veljesten keittiössä. Siinä ei rasvaa ja sokeria säästellä ja hauskaakin noilla näyttää olevan, vaikka keskenään jatkuvasti kilpailevat.
Näillä eväillä viikon alkuun, mukavaa viikkoa kaikille!

Keiton pinnalla turkkilaista jugurttia ja chilijauhetta, nam.

Into tarkkailee lintulaudan tirpusia

Pimeässä hohtava "kummituskukka"

Huurteiset torvijäkälät

Syysmyrsky vol 2

"Kissan katseessa on jotain surullista, mikä panee pyytelemään anteeksi. Mietit mitä tuli tehtyä väärin. Ruokit kissan, ja silti se katsoo surullisesti. Silität kissaa ja kuulet sen kehräävän, mutta se katsoo sinua surullisesti palkitsematta yrityksiäsi."
Leonard Michaels

Viime postauksessa kerroin tekeväni lohipastasalaattia ja minulta pyydettiin sen ohjetta, tässä se tulee: 
                     Katjan kalasalaatti
6dl kuviopastaa, keitä, huuhdo ja valuta
marinadi: 3/4dl rypsiöljyä
               1/4dl punaviinietikkaa
               2tl sinappia
               2tl sokeria
               1/2tl suolaa
              1/4tl mustapippuria
sekoita keskenään ja lisää pastan joukkoon ja anna maustua jääkaapissa 1h.
              punasipuli-viipaloi
             150g kylmäsavulohta-suikaloi
             2 kevätsipulia (voi jättää pois)
             1/2dl tillisilppua (kuivattukin käy)
             1prk säilykemaissia
             2dl pakaste herneitä (tai herne-maissi-paprika sekoitus)
laita pastan joukkoon ja anna tekeytyä 1h
Voit laittaa salaattiastian pohjalle lehtisalaattia ja koristella salaatin herneenversoilla ja sitruunalohkoilla.
Katja oli leiponut ihanaa leipää salaatin kanssa tarjottavaksi, itse ostin rapeaa patonkia. Eikä se viinikään pahitteeksi ole ;).

Sunnuntai kuluu täällä tuulen puuskia kuunnellen ja takaraivossa pelko että sähköt katkeavat... olen kyllä varautunut, vettä on erikokoisissa astioissa varalle ja taskulamppu ladattu. Toivon kuitenkin ettei niin käy, sillä olen yksin pitkälle iltaan ja yksinäisyyden karkoitukseksi kutsuin ystävän syömään kanssani. Mutta miten sen ruuan laiton käy jos sähköt eivät toimi! Toistaiseksi kuitenkin näyttää hyvältä.
Luin Sinikka Nopolan uusimman: Likka, äite ja rouva Obama. Oli yhtä hauskaa, helppoa ja kevyttä luettavaa kuin aikaisemmatkin Nopolan tampereen murteella kirjoitetut kirjat. 
Seuraavakin kirja on kohta luettu, taidankin lukea sen loppuun ennen kuin alan ruuan valmistuksen.
Mukavaa sunnuntaipäivää ystävät!

Vähän joulua jo...

Perjantai puuhat

"Aamiaistaan odottavassa kissassa ei ole torkkupainiketta."
tuntematon

Melko myöhään nautitun aamukahvin jälkeen kömmin takaisin peiton alle, sillä halusin lukea loppuun keskeneräisen kirjan ja eihän minulla ole kiire minnekään. Luin siis Alicia Gimenez Bartletin kirjan Petra Deligado ja vihaiset koirat. Jälleen yksi Barcelonaan sijoittuva dekkari, näitähän tuntuukin olevan yllättävän paljon. Tässä naispoliisi Petra Deligado työpareineen selvittelee koirakauppaan ja -tappeluihin liittyvää kuolemantapausta, mutta myös romantiikkaa on tarjolla. 
Luku-urakan jälkeen aloin leipoa kuppikakkuja, ihka ensimmäisiäni. Olen toki leiponut joskus muffinsseja, mutta nämä ovat siis kuppikakkuja kuorrutuksineen kaikkineen. Keitin myös pastan ja laitoin marinoitumaan illan savulohisalaattia varten. Sain tämän mainion ohjeen viime lauantain naistenjuhlien emännältä ja maistettuani sitä silloin, halusin nyt tehdä sitä perjantai-illan iloksi. Patonkia ja lasi viiniä kylkeen ja a vot!
Tällaiset touhut tänään, siis pyykinpesun, imuroinnin ja muun tylsän lisäksi.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Polvileikkauksesta on muuten tänään tasan kuukausi, niin se aika rientää.

Eläviä kuvia

"Katselen nukkuvaa kissaa: se on kiertynyt kerälle ja kuorsaa pää niin autuaasti silkinpehmeää reittä vasten.
Se ei etsi jumalaansa liian kaukaa nukkuessaan itseään vasten oman luontonsa suojeluksessa."
Sirkka Selja

Viime päivinä olen touhunnut niin paljon, että tänään ajattelin vain olla ja nautiskella.
Siispä katselen elokuvia. Ensimmäinen on räiskintä- ja huumoripläjäys Red (retired extremly dangerous), pääosassa Bruce Willis. Toisena odottaa draamakomedia Koskemattomat, josta olen tainnut täällä aikaisemminkin kirjoittaa. Se on tositarina ystävyydestä yli luokkarajojen, hauska ja liikuttava. Näillä mennään siis tänään, harmi kun popcornit on loppu...

Tässä lyhdyt ennen ja jälkeen kuvissa, yläkuvassa uusi talvilook ja alakuvassa entinen, niin entinen sekavärilook.